Suomalainen wikipedia kertoo, että tänään 490 eKr käytiin Maratonin taistelu. Ateenalaiset voittivat suurkuningas Kserkseen joukot, ja tunnetun tarinan mukaan Feidippides juoksi Maratonin kylästä Ateenaan kertomaan voitosta. Sotilas kuoli saatuaan viestin toimitettua perille. Antiikin myytti oli mitä sopivin uuden ajan pitkän matkan juoksijoiden innoittajaksi. Ja bonukseksi Feidippides oli sotilas.
Maratonista Ateenaan on noin neljäkymmentä kilometriä. Nykyajan maratoonarit juoksevat 42,195 kilometriä. Uudemman ajan tarinan mukaan matka piteni kuningatar Aleksandran pyynnöstä. Hän halusi seurata Lontoon olympialaisten (1908) maratonia, ja niin matka piteni vuonna 1921 virallistettuun mittaan.
Maratonin taistelulla on sotahistoriassa oma merkittävä sijansa. Ateenalaisia johtanut Miltiades kirjoitetussa historiassa ensimmäisen kerran käytti defensiivi-offensiivia, jossa hyödynnettiin kummankin taistelulajin etuja. Miltiades pakotti Kserkseen taisteluun vastapuolelle epäedullisissa olosuhteissa.
Maratonin taistelusta on ensimmäinen selostettu taktiikka Martti Santavuoren (1901-1972) vuonna 1941 julkaisemassa Suomen sotahistoriassa (Otava). Santavuoren Suomen sotahistoria oli kolmiosaiseksi aiottu oppikirjasarja, jonka ensimmäinen osa käsitteli itsenäisyyttä edeltänyttä aikaa. Toinen, 1943 ilmestynyt osa käsitteli "itsenäisyystaistelun 1918 yleismaailmallisen sodan osana".
Suomen sotahistorian kolmantena osana olisi pitänyt ilmestyä suursotaa käsittelevä teos. Sattuneista syistä se jäi ilmestymättä. Ammattiupseerin ja sotakorkeakoulun sotahistorian opettajan ei muuttuneissa olosuhteissa sopinut kirjoittaa omaa opusta aiheesta, varsinkaan oppikirjaksi tarkoitettua.
Sodan jälkeen Santavuori kirjoitti kolmiosaisen historiallisen romaanin Petrus, kirjuri (Otava 1945-48). Sen rivien välistä lienee luettavissa tuntoja juuri loppuneesta sodasta.
Santavuori oli debytoinut historiallisten romaanien kirjoittajana jo 1930-luvulla. Pääosa hänen tuotannosta onkin tätä lajityyppiä. Sotien jälkeen lisäksi Santavuori urakoi suomentajana.
Maratonin taistelusta alkanut Suomen sotahistoria jäi siis kesken. Sen sijaan kestävyyslajien juoksijat ovat maratonilla tuoneet kunniaa Suomelle 1940-luvun jälkeenkin. Janne Holménin Euroopan mestaruusjuoksu Münchenissa 2002 on jäänyt mieleen ylivoimaisena voittona. Holmén oli maalissa yli minuutin ennen muita ja kellotti kaikki väliajat omiin nimiinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti