Kuusi jouluksi, Seitsemän veljestä, Kahdeksan surmanluotia, yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, Apollo 11, 12 apinaa ja laitetaan vielä jatkoksi Kuusitoistamiehinen pyramidi. Sellaiset taideteosten nimet, jotka sisältävät numeromääreen tuppaavat mielessä helposti sekaantua. Erityisesti tämä korostuu kansallisissa aiheissa. Seitsemän surmanluotia haku Googlella tuottaa 18 500 tulosta. Tauno Pasasen tänään 1969 ampumien luotien määrän moni muistaa väärin.
Mikko Niskanen tarttui heti tuoreeltaan Pihtiputaan Korppisten kylällä sattuneeseen neljän poliisin hengen vaatineeseen ammuntaan. Syntyi Kahdeksan surmanluotia, joka sai ensiesityksen televisiossa neliosaisena sarjana pääsiäisenä 1972. Tv-sarja sai huikean suuret katsojaluvut, nykyisin samoihin 2,3 miljoonan katsojaan pääsevät enää Linnanjuhlat. Tv-sarjan yli viiden tunnin materiaalista Jörn Donner leikkasi 2 tuntia ja 25 minuuttia kestävän version elokuvateatterilevitykseen. Teatteriensi-illan Kahdeksan surmanluotia sai syyskuussa 1972. Sittemmin tv-sarja on uusittu useaan otteeseen, viimeksi viime vuonna.
Niskasen tv-sarjaa voisi pitää erinomaisena osoituksena siitä, miten taide voi parhaimmillaan antaa ihmisille välineitä käsitellä omaa elämäänsä. 1960-luvulla Suomen maaseutu tyhjentyi. Toimeentulon mahdollisuudet pienillä tiloilla loppuivat. Kaupunkilaistunut sekatyömies perheineen saattoi nähdä millaiseen tilanteeseen hän olisi saattanut joutua äärimmäisessä tapauksessa. Kaupunki ja palkkatyö näyttäytyivät Kahdeksan surmanluodin jälkeen uudenlaisessa valossa.
Sekä tv-sarjan että elokuvan alussa Niskanen painottaa, että "[t]ämä elokuva ei pyri kohta kohdalta liittymään tiettyyn tapahtumaan vaikka kerronta nojaakin siihen eräiden tärkeiden totuuksien osalta. Jokaisella saattaa olla oma totuutensa. Tämä on se totuus, jonka minä olen nähnyt ja kokenut itse tässä elämänpiirissä syntyneenä ja näitä asioita tutkineena."
On syytä painottaa, että Kahdeksan surmanluotia oli nimenomaan tv-sarja. Elokuvateatterilevityksessä se sai vain hieman yli viisi tuhatta katsojaa. Kriitikot moittivat elokuvaa jännitteen rikkoutumista. Eihän reilussa kahdessa tunnissa rakenneta samanlaista kaarta kuin kaksinkertaisessa ajassa. Työn palkitsemisen kannalta elokuva oli kuitenkin tärkeä. Ilman sitä Niskanen ei olisi saanut valtion taidepalkintoa tai Jusseja parhaasta elokuvasta ja parhaasta miespääosasta.
* Kahdeksan surmanluotia. Elonet.
* Kahdeksan surmanluotia. Elävä arkisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti