Yllä olevan valokuvan tai jonkun muun samassa kuvaussessiossa otetun näkee usein netissä sopivasti rajattuna sellaisella kuvatekstillä varustettuna, jossa kerrotaan Hitlerin harjoittelevan puhetta peilin edessä. Se ei pidä paikkaansa. Oikeassa laidassa ei ole peili, vaan taustalla oleva oviaukko. Tarina kuvista on vielä karmaisevampi.
Vuonna 1924 nouseva puoluejohtaja Adolf Hitler valitsi hovikuvaajakseen Heinrich Hoffmanin (1885-1957). Hoffman oli saanut opin alalle isältään ja sedältään, ja ollut ensimmäisen maailmansodan aikana Baijerin armeijan valokuvaajana. Hitleriin hän tutustui 1919 ja liittyi mukaan tämän poliittiseen liikkeeseen. Hoffman sai yksinoikeuden myydä Hitlerin kuvia. Kuvat ja 1930-luvun alussa julkaistu kirja tekivät hänestä hyvin varakkaan miehen.
Nämä käsittelyssä olevat kuvat otettiin vuonna 1925. Ensimmäisen kerran näin ne 1920-luvun jazz-aikaa käsittelevässä kuvakirjassa. Koska taustalla on gramofoni, niin ajattelin tulevan johtajan innostuneen liikehtimään jatsin tahtiin. Kuvateksti kertoi kuitenkin gramofonissa olevan Hitlerin omasta puheesta tehdyn levytyksen. Omaa ääntään kuunnellessa Aatu innostui voimallisiin eleisiin. Ehkä liiankin.
Heinrich Hoffman lupasi Hitlerille hävittää tämän session kuvat ja niiden negatiivit. Kuten usein käy, valokuvaajalta se jäi tekemättä. Kuvat löydettiin uudelleen vuonna 1955.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti