Eilen ensimmäistä kertaa pidin käsissäni teosta, jonka julkaisemiseen osallistuin viisitoista vuotta sitten. Kyseessä oli Aleko ja Èrik Ûzykajnin Marij... : kö me ulyna. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja (Kampus Kustannus) julkaisi tämän marilaisten tekemän lastenkirjan vuonna 1999 ja koko parinkymmenentuhannen painos lähetettiin suoraan kirjapainosta tulleilla lavoilla laatikoita avaamatta Marin tasavaltaan Venäjälle.
Osuuteni julkaisemiseen oli pieni. Toimituskunnassa käsittelimme käsikirjoitusta kuvituksineen ja päätimme ottaa sen julkaisuohjelmaan. Ylempänä ylioppilaskunnan hallintoa oli jo taidettu esittää, että tällainen päätös pitäisi tehdä. Halu auttaa veljeskansaa ja erityisesti sen lapsia oli suuri. Ystävällisesti teoksen lopussa on pari valokuvaa Jyväskylän yliopiston päärakennuksesta ja Villa Ranasta muistutuksena siitä missä teos on julkaistu.
Miten lienevät teokset levinneet marilaisten lasten luettavaksi, siitä ei ole tietoa. Suomessa ymmärtääkseni ei kirjasta ole muita kappaleita teoksista kuin kuusi vapaakappalekokoelmiin kuuluvaa.
2 kommenttia:
Haa Reijo, kyllä siellä on kiitelty kovasti ja selkeäsanaisesti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaa, siellä likatittelisivuilla, mutta kun teksti on niittymariksi niin eihän sitä sieltä huomaa! On siis muutakin merkkiä kuin vain pari kuvaa Seminaarimäen kampukselta! -Riitta
Hyvä näin! Ei kovin likeinen sukulaiskieli ole, joten on jäänyt ymmärtämättä.
Lähetä kommentti