Kärsämäellä tulee harvemmin pysähdyttyä. Nyt pysähtyessä mieltä jäi häiritsemään, että tuossako täkäläinen kotiseutumuseo olikin. Googlen katunäkymä lokakuulta 2011 ei tunne rakennusta, ja museon kotisivut kertovat kuvin miten lainajyvästö on tammikuussa 2012 kelkan päällä tähän kulkenut. Pari aittaa myös on pihaan siirretty.
Viime kesänä kotiseutumuseo on ollut avoinna vajaat kaksi viikkoa. Tulevan kesän aukioloista ei ole tietoa. Kunnan kulttuuritoimen sivuilla kerrotaan museon olevan toistaiseksi suljettu.
On Konttilan perinnepihan päärakennuksessa sentään elämää. Siitä kertovat pyörät ja rollaattori.
6 kommenttia:
Kärsämäellä osataan olla vaatimattomia. Tai oikeastaan esimerkkisi kuvaa aivan hyvin aikaansa tarpeellisessa määrin; voisivat rakennukset tietysti olla lukoittasalvoitta ja vain luuta ovella kuten aikoinaan jos lähistöllä ei elävää olentoa ole.
Ei maatalousrakennuksilla ja tarvekaluilla sen kummemin arvoa silloin käyttönsä aikana ole ollut, mutta niiden puutteella kyllä. Kuten asianlaita aina lienee. Näytillepanoa varten ainakaan ne eivät olleet.
Mutta sanailuleikit sikseen, kyllä minä museoiden arvon ymmärrän oikeasti. Mistä jälkipolvet muuten ymmärtäisivät, mistä sitä onkaan tultu. Olisivat jo esiapinamme osanneet museoimisen taidon, niin sekin lähtökohta olisi enemmittä argeologisia kaiveluja paremmin selvillä. :)
Siinä Kärsimys... Kärsämäellä on se yksi petäjä on suojeltu 4-tien varrella, liikenneympyrästä etelään Katajan tanssitalon kohdilla suurinpiirtein. Oikein peltisellä infomerkillä sekin merkattu. Huomioin petäjävanhuksen kerran siitä ohitse pyöräillessäni: http://kivaniemi07.blogspot.fi/2008/05/museotien-kivinen-taival.html
Nyt en suojeltua mäntyä rekisteröinyt, joskus aikaisemmin olen miettinyt mikähän sen puun tarina lienee.
En sen tarkemmin tunne Kärsämäkeä tai kärsämäkisiä. 1700-luvulla ovat kuitenkin Pyhäjoen mutkasta kauniin kirkon paikan valinneet.
Jääräpäisiä nämä kärsämäkiset ainakin ovat. Uutinen kertoo, että paikallinen sote-sektori haluttaisiin yksityistää, mutta maan hallitus on sen kieltänyt lain vastaisena.
Mutta perin timokallimaiseen tapaan paikkakunnalla on tulkittu, että koska lain rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta, niin lakia ei tarvitse noudattaa....
Virallinen tiedote:
Valtioneuvosto velvoittaa Kärsämäen yhteistyöhön terveydenhuollossa
08.05.2014 | Tiedote 80/2014
Valtioneuvosto velvoittaa Kärsämäen kunnan järjestämään perusterveydenhuoltonsa yhteistoiminnassa alueen muiden kuntien kanssa. Kärsämäki on irtisanonut sopimuksensa Selänne-kuntayhtymän kanssa ja päättänyt ulkoistaa sosiaali- ja terveydenhuoltonsa yksityisille yhtiöille. Valtioneuvoston päätös turvaa perusterveydenhuollon järjestämistä alueella ja vaikuttaa laajemminkin yhteistoiminta-alueiden pysyvyyteen.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (Paras-puitelaki) mukaan kuntien pitää järjestää sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut vähintään noin 20000 asukkaan väestöpohjalla. Perusterveydenhuollossa velvoite piti täyttää viimeistään vuoden 2013 alussa, mutta sosiaalihuollossa siirtymäaika jatkuu vuoden 2015 alkuun asti.
Kärsämäki on ollut mukana peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä, joka aloitti toimintansa vuonna 2010. Muut Selänne-kunnat ovat Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta.
Kärsämäki on irtisanonut sopimuksen kuntayhtymän kanssa päättymään 31. toukokuuta 2014. Kunta on päättänyt ulkoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon Attendo- ja Attendo Terveyspalvelut -yhtiöille 1. kesäkuuta alkaen.
Haapajärvi, Pyhäjärvi ja Reisjärvi katsovat lausunnoissaan, että Kärsämäen irtautuminen voisi vaarantaa palveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueella. Muiden kuntien mukaan Kärsämäen lähtö jättäisi palveluja vajaakäytölle.
Kärsämäki toteaa vastineessaan, että irtautuminen yhteistoiminta-alueesta estää ajautumisen kriisikunnaksi ja turvaa kunnan olemassaolon. Lisäksi ratkaisu parantaa vastineen mukaan palveluiden saatavuutta.
Hallitus on linjannut iltakoulussaan kesäkuussa 2012, että se pitää kiinni kuntien pysymisestä ilmoittamissaan yhteistoimintajärjestelyissä. Aiemmin valtioneuvosto käytti tätä toimivaltaansa joulukuussa 2012, jolloin Tohmajärven kunta velvoitettiin yhteistoimintaan perusterveydenhuollossa Kiteen kaupungin kanssa.
Valtioneuvosto päätti torstaina 8. toukokuuta veloittaa Kärsämäen järjestämään perusterveydenhuollon palvelut yhteistoiminnassa Haapajärven, Pyhäjärven ja Reisjärven kanssa. Perusteena on se, että yhden kunnan irtautuminen Selänteen yhteistoiminta-alueesta vaikeuttaisi huomattavasti palvelujen järjestämistä koko alueella. Lisäksi päätös turvaa kuntien yleisemmin luottamuksen niihin yhteistoimintarakenteisiin, joissa ne ovat mukana.
Valtioneuvoston päätös pannaan täytäntöön heti.
Kärsämäkiset siis kaivavat verta kärsistään, mutta arvelevat, että kyllä siihen silti hoitoo saadaan olipa sote millä mallilla tahansa.
Mistä muuten paikkakunta on mieleenpainuvan nimensä hankkinut/saanut?
Ilmeisesti nimi tulee pappilasta ja vanhalta kirkolta ylävirtaan olevasta niemestä. Nykyisenä nimenä sillä näyttäisi olevan Kanasenniemi. Joki tekee siinä sen verran mutkaa, että taannoiset kulkijat vetäneet siltä kohdin veneensä maitse niemen yli. Siankärsän muotoa niemellä on. Kärsä-sanaa on käytetty jonkun verran niemen synonyyminä.
Lähetä kommentti