Åke Persson & Thomas Oldrup
Maailman pisin pajunköysi - 101 historiallista harhakäsitystä
Atena 2015
Reilu vuosi sitten suomeksi ilmestynyt ruotsalaisen toimittaja Daniel Rydénin kirjoittama Maailmassa on vihre (Atena 2014) oli myyntimenestys niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Niinpä ei olekaan ihme, että teos on saanut jatkoa. Maailman pisimmässä pajunköydessä listataan historiallisten epäonnistumisten sijaan 101 yleistä harhakäsitystä.
Teosten taustalla on Allt om Historia -lehden (Suomessa lehteä julkaistaan Maailman historia -nimellä) kustantamo. Niinpä tekijät ovat vaihtuneet, ja osaa harhakäsityksistä muistelen käsitellyn firman aikakauslehdissä. Suomalaiseen laitokseen kustannustoimittaja Panu Väänänen on kirjoittanut kymmenkunta Suomen historiaa koskevaa harhakäsitystä.
Osa harhakäsityksistä on yleisesti tunnettuja. Satavuotinen sota kesti reilusti yli sata vuotta, se taidetaan peruskoulun oppimäärässäkin oikaista. Teoksen avaava "viikingeillä oli kypärissään sarvet" on jo legendaarinen väärinymmärrys. Se kertoo antiikin auktoriteettien valtavasta vaikutuksesta länsimaiseen kulttuuriin. Kun Plutarkhos (n. 46-120) kirjoitti nykyisen Tanskan alueella asuneiden kimbrien käyttäneen sarvilla koristeltuja kypäriä, niin tottahan toki niitä edelleen viikinkiaikana (800-1050) käytettiin ja 1800-luvun taiteilijoilla ei ollut mitään syytä kysenalaistaa tätä "tietoa".
Suuri osa harhakäsityksistä on itse asiassa tarkennuksia. Populaarikulttuurissa monia asioita on yksinkertaistettu draaman ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Berliinin olympialaisissa Adolf Hitler tosiaan jätti olympiavoittaja Jesse Owensin kättelemättä. Se ei suoraan johtunut Owensin ihonväristä tai persoonasta. Kisojen ensimmäisenä päivänä isäntämaan johtaja kätteli ainoastaan saksalaiset ja suomalaiset olympiavoittajat. Paikalla seuraamassa ollut olympiakomitea huomautti Hitlerille, että tämän tulisi tasapuolisuuden nimissä kätellä kaikki voittajat. Führer otti ohjeesta onkeensa ja jätti toisesta päivästä alkaen tasapuolisesti kaikki voittajat kättelemättä.
Tämäntyylisissä oikomisissa on hieman saivartelun makua, koska harhakäsityksen tuottama ajatus on kuitenkin oikea. Sinänsä on hyvä olla perillä tällaistenkin asioiden oikeasta laidasta. Faktoja tavataan käyttää ajatusrakennelmien osina, ja kehitelmät tapaavat mennä vinoon jos alkukäsitykset ovat osittainkin väärin.
Maailman pisin pajunköysi on viihdyttävää luettavaa. Se muistuttaa oivasti, että historian arvolatautuneet tapahtumat on usein vääristyneet oikean ideologisen käsityksen vahvistamiseksi. Faktojen tarkistaminen palkitsee aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti