Edelfeltin kirjeet

3.11.1874 Pariisi.

Yksi eilen jaetuista tiedonjulkistamispalkinnon saajista on heti netissä tutustuttavissa. Albert Edelfeltin kirjeet ovatkin mainio nettisivusto, kuten tiedotteessa kerrottiin:

Filosofian tohtori Maria Vainio-Kurtakko, dosentti Henrika Tandefelt, filosofian tohtori Elisabeth Stubb, suunnittelija Johan Kylander, tietojärjestelmäpäällikkö Dennis Stolt, koordinaattori Tove Ørsted ja digitalisoija Tuuli Toivola verkkopalvelusta Albert Edelfelts brev 
Sähköinen kirje- ja taide-editio Albert Edelfelts brev on malliesimerkki digitaalisen ajan arkistojen avaamisesta. Sivusto koostuu kokoelmasta kirjeitä, jotka Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille. Kirjeet esitellään digitoituina kuvina sekä referaatteina. Merkittävää on kuitenkin, miten kirjemateriaalia on rikastettu ja linkitetty muihin tietoihin. Monet kirjeissä mainituista Edelfeltin taideteoksista ovat sivustolla esillä Kansallisgallerian tarjoamina kuvina, ja käyttäjä voi katsoa taideteosta samalla kun lukee Edelfeltin mietteitä siitä. Kirjeisiin on liitetty asiasanoja kuten avainhenkilöitä, paikkoja ja aiheita, jotka kytkevät samaa teemaa käsittelevät kirjeet yhteen. Sivuston rikastamiseen on myös hyödynnetty linkitettyä tietoa muista lähteistä.
Sivusto mahdollistaa tutkimusmatkan Edelfeltin maailmaan. Yhdellä hiiren painalluksella sivuston käyttäjä voi tutkia Edelfeltin merkkiteoksen tekoprosessia alusta loppuun, seurata taiteilijan ihmissuhteita tai jäsentää taiteilijan reittejä Euroopan halki. Sivuston tekijät ylläpitävät lisäksi Edelfeltin elämää seuraavaa Facebook-sivua, jossa on esillä kulloisena päivämääränä kirjoitettuja kirjeitä.
Albert Edelfelts brev avaa näkymän paitsi Edelfeltin elämään myös 1800-luvun maailmankuvaan ja henkiseen maisemaan. Aiemmin lähinnä tutkijakäytössä oleva aineisto muuttuu relevantiksi sisällöksi suurelle yleisölle. Olisi todella hienoa, jos sivusto olisi tarjolla myös suomen- ja englanninkielisenä.
Verkkopalvelu ansaitsee myös kiitosta kulttuuriperinnön avoimuuden ja jälleenkäytön mahdollistamisesta. Kirjeaineisto sekä referaatit on julkaistu avoimella lisenssillä ja ne ovat kenen tahansa vapaasti käytettävissä. Data tarjotaan käyttäjälle avoimen rajapinnan kautta. Näin ollen dataa voitaisiin käyttää myös muiden verkkosisältöjen rikastamiseen tai kirjeiden datalähtöiseen tutkimukseen. 

Kirjeitä selaillessa tuli mieleen, että kirjeitä voi käyttää myös taiteelliseen työhön. Siitä esimerkkinä nämä kaksi löydettyä aseemista kirjoitusta.

2.11.1874 Pariisi.

* Albert Edelfelts brev. SLS