Muistan lukeneeni tapauskertomuksesta, jossa potenssilääke oli todella sokeuttanut miehen. Todellisesta riskistä en tiedä.
Lääkkeen käyttötarkoituksen tietäen uskoisin siltä vaaditun kaikkien lääkkeille asetettujen kriteerien puhdasta ja kiistatonta täyttämistä. Lääkkeen vuoksi on jouduttu tekemään ihmiselämää keskeisesti määritteleviä viranomaispäätöksiä. Kuinka monta kertaa miehen olisi 'luonnollista' yhtyä? Kela korvaa kaksi yhdyntää kuukaudessa. Toisaalta: vähentääkseen eturauhassyöpäriskiä, miehen tulisi saada siemensyöksy vähintään kahdesti viikossa.
Vuosisata sitten 'luonnottomia' onanoijia todella peloteltiin muun muassa sokeudella, hermoheikkoudella ja tulevan lapsilykyn menetyksellä. Suomalaisten terveydellisistä huolista tuohon maailman aikaan on kirjoittanut Anssi Halmesvirta Vaivojensa vangit -teoksessa. Tutkimus perustuu ihmisten lehden välityksellä lääkärille lähettämistä kysymyksistä. Koska lääkäritkin olivat sitoutuneet avioliiton pyhyyteen ja esiaviollisten suhteiden synnillisyyteen, heille jäi hysteerisiä "luulotauteja" ja neurastenioita sairastavien hoidoksi hyvin vähän: raitis ilma, liikunta ja kova työ. Pahimmat muun muassa Isossa-Britanniassa liikkuneet pakko-onania ja siemenvuoto -teoriat eivät onneksi Suomen lääkärikunnassa saaneet kannatusta. Esimerkiksi Kondrad ReijoWaara, jolle lähetettyihin kysymyksiin Halmesvirran esitys perustuu, piti yöllisiä siemenvuotoja normaaleina "energianpurkauksina". Mutta niin sanottujen kondongien käytöstä ReijoWaarankin mielestä piti pidättäytyä.
Naisten hysteriasta on Anna Kortelainen kirjoittanut ansiokkaasti. Halmesvirran havainnon mukaan miehet ja naiset yhtälailla kärsivät tuosta ajan taudista. Havaintoa ei voi kuitenkaan yleistää, ja naisten hysteria oli aina vakavasti otettava. Miehille riitti kova työ, esimerkiksi halonhakkuu. Ajatus- ja kirjoitustyötä tekevien oli erityisesti muistettava ruumiillinen ponnistelu ja ajatustauot. Muun muassa Jyväskylän seminaari tulikin kaupunkilaisten keskuudessa tunnetuksi jatkuvasta jyskeestä: tulevat kansakoulunopettajat hakkasivat illat pitkät halkoja.
Naisten hysteriaan sen sijaan lääkärin tuli aina suhtautua vakavasti. Luulisin, että syy siihen perimmiltään löytyy tästä Platonin kirjoittamasta:
[Kohdussa] asuva eläin haluaa kiihkeästi synnyttää poikasia, ja kun se on kauan hedelmättömänä, se ärsyyntyy ja lähtee harhailemaan pitkin ruumista; se tukkii hengitystiehyet eikä salli sisäänhengitystä ja saattaa siten koko ruumiin äärimmäiseen sekasorron tilaan. Lisäksi se aiheuttaa kaikenlaisia sairauksia. (Timaios 91c, suomennos A. M. Anttila)
Miehen hysterialla Platonin mukaan oli samat oireet:
miehen sukupuolielimistä tulee tottelemattomat ja omaa tahtoaan noudattavat, aivan kuin ne olisivat eläin, joka ei kuule järjen ääntä, niin että ne yrittävät hallita koko ihmistä hulluksi tekevällä himollaan. (Timaios 91b, suomentaja sama)
Mutta miehen henkeä uhkaavia vaaroja ei ole, niistä Platon ei kerro.
Ainakin 1910-luvulle saakka lääkärin velvollisuuksiin kuului auttaa naisia, estää heidän kohtunsa liikkuminen keuhkojen toimintaa häiritsemään. Yksi 1800-luvun loppupuolella patentoitu keksintö, hieromasauva, helpotti lääkäreitä tehtävässä.
Uskoisin, että hysteria -diagnoosi poistui naisilta, koska (vähemmistöksi jäänyt) osa lääkärikunnasta alkoi vaatia samaa diagnoosia mahdolliseksi myös miehille.
Mutta noudattakaamme Giorgio Collin neuvoa, ja sukeltakaamme vielä syvemmälle antiikin hämäriin. Platonin sanotaan kirjoittaneen Timaioksen Filolaoksen "Luonnosta" teoksen pohjalta.
Filolaos on sitä mieltä, että 'älykkäillä olennoilla' on neljä lähtökohtaa: aivot, sydän, napa ja sukuelimet. Näistä nimenomaan aivot tekevät ihmisestä ihmisen, sydän eläimen, napa kasvin ja sukuelimet kaiken. Mutta kolme muutakin lähtökohtaa ovat ihmisellekin yhtä tärkeitä. Aivot eivät ole muiden osien hallitsija, vaan kaikkien neljän tulee olla keskenään harmoniassa, kauniissa sisäisessä virityksessä.
Platonia suurempi Aristoteles viittaa Filolaokseen käsitellessään syyntakeettomuutta (Eudemoksen etiikka 1225a30). Kaikki teot eivät ole ihmisen itsensä hallittavissa, ja toisten olisi ymmärrettävä, että häntä heiluttaa koiraa. Tämähän tunnettiin vanhassa suomalaisessa maalaisyhteisössäkin: jos isännälle tuli 'pakottava tarve' ja emäntä ei ollut paikalla, niin piikojen tuli alistua niin sanottuun isännänoikeuteen.
Filolaoksen fragmentaarisena säilynyt ajattelu viittaisi kuitenkin toisaalle. Ihmisellä on neljä lähtökohtaa, ja kukin niistä on yhtä arvokas. Ihmisen tulisi huolehtia kaikkien neljän (aivojen, sydämen, navan ja sukupuolielinten) tarpeiden täyttämisestä tasapuolisesti. Yksikään ei saisi jäädä huomiotta tai muutoin ihmisen harmonia, sisäinen viritys alkaa järkkyä.
Antiikin hämäristä nykyhetkeen saakka löytyy "Helka Flintejä", joita on häirinnyt kaikkien osapuolien huomioonottaminen. Älkää antako sen häiritä itseänne.
Filolaos: Fragmentit. Jyväs-Ainola 2006.
Anssi Halmesvirta: Vaivojensa vangit. Kansa kysyi, lääkärit vastasivat - historiallinen vuoropuhelu 1889-1916. Atena 1998.
Platon: Timaios (Teokset V). Otava 1999.
