Kesäisin hiljaisena uutisaikana sanomalehtien toimittajat tapaavat kasvattaa jostakin vähäisen tuntuisesta aiheesta uutistarinoita viikoiksi. Ensi kesän mediaa myllertävää aihetta en ala ennakoimaan, vaan palaan kahdeksantoista vuoden taakse kesään 1992, jolloin koko maa etsi Ruokolahden leijonaa.
Melko tuoreeltaan Osmo Pekonen julkaisi Dance Macabre -kirjoituskokoelmassaan (Atena 1994) ilmiötä lähinnä myyttiseltä kannalta tarkastelevan jutun Ruokolahden leijona - kotimainen Dracula?
En nyt tartu Pekosen lukuisiin kulttuuriviitteisiin, vaan leijonan mahdolliseen, todennäköiseen selitykseen.
Ruokolahden leijonasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat 26. kesäkuuta. 41-vuotias työnjohtaja oli kulkenut matalakasvuisella taimikkoaukealla Ruokolahden Kalpiviidassa 23. päivä, kun hieman ennen keskipäivää sileän ruskean karvan peittämä eläin tuijotti parinkymmenen metrin päästä metsäammattilaista silmiin.
Mies uskoi vakaasti kohdanneensa naarasleijonan.
Lehdissä alkoi kuhina. Asiaa yritettiin selvittää ja taustoittaa monin puolin. Suomeen tulleita somalialaisiakin jututettiin, he rauhoittelivat suomalaisia ja vakuuttivat leijonien mielestä ihmisen lihan olevan pahanmakuista. Leijona ei koske ihmiseen syömismielessä kuin äärimmäisessä nälässä, kertoivat maahanmuuttajat.
Pekonen oli laittanut merkille pari viikkoa aikaisemmin ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä (12. kesäkuuta) olleen puolen sivun jutun, jossa selvitettiin Briteissä raivoavaa ABC-ilmiötä (Alien Big Cats, lisätietoja englanninkielisestä wikipediasta hakusanalla British big cats).
Briteissä 1950-luvulta lähtien "nähdyt" isot kissat olivat yleensä puumia tai ilveksiä, tiikereitä, leijonia ja panttereitakin oli "havaittu". Brittein saarten faunaan ei kuulu luonnostaan isoja kissoja, ilveksen pääasiallinen levinnäisyysalue Euroopassa käsittää Pohjoismaat ja Venäjän. Joitakin uhanalaisia kantoja elää Iberian niemimaan, Alppien ja Karpaattien vuoristoseuduilla.
Yksittäisiä ilveksiä saarilla on kuitenkin oikeastikin havaittu. Norfolkissa 1990-luvun alussa lampaita tappanut ilves löytyi poliisietsinnöissä vuonna 2003 erään keräilijän pakastimesta. Vuonna 1991 ammuttu eläin poliisin arvelujen mukaan oli eläintarhasta tai joltakin yksityiseltä nummille karannut. Asia tuli julkisuuteen kansalaisen tekemän tiedonsaantivaateen (Freedom of Information request) myötä 2006 ja BBC:kin raportoi saadut tiedot.
Suomen Kuvalehteen ABC-ilmiöstä vuonna 1992 kirjoittanut Kristina Carlson äimisteli jättikissojen olevan eräänlaisia ufoja, paitsi että ne olivat maapallon muissa maissa eläviä olentoja. Carlsonille ilmiö ei ollut aikaisemmin tuttu, ja tuskin muillekaan suomalaisille. Ehkä ne vain eivät vielä ole ehtineet tänne Euroopan syrjäkulmalle, arveli Carlson.
Kaksi viikkoa myöhemmin olivat.
(kuva Tarzanista Populaarista)
1 kommentti:
Ruokolahden leijona Elävässä arkistossa.
Lähetä kommentti