Monen muun lehden lisäksi Helsingin Sanomista tuttu Pertti Jarlan Fingerpori strippisarjakuva on saanut vankkumattoman kannattajakunnan. Siitä on osoituksena on jo neljä erittäin hyvin myynyttä kokoelma-albumia, yhtä monta Pikku Fingerporia ja nyt myös kaksi teemakokoelmaa. Uudemman kannessa on Heimo Vesan kamppaava Adolf Hitler, ja nimekkeenä teoksella on Kamppailuni (Arktinen banaani 2011).
Aikaisempaan Heräämisoppaaseen (Arktinen banaani 2010) ja uuteen Kamppailuihini on koottu noin kuusikymmentä strippiä teeman mukaan. Heräämisoppaassa käsiteltiin uskontoon ja Jeesukseen liittyviä aiheita, Kamppailuni sisältää sota- ja politiikka-aiheisia.
Teemakokoelmaa varten stripit ovat saaneet lisäkseen värin, Hesarissa ja kokoelma-albumeissa jutut on julkaistu aikaisemmin mustavalkeina. Väreistä vastaavat Jarla ja Karri Aronen.
Sinänsä väreille ei mitään erityistä tarvetta olisi ollut. Ovathan samat stripit osoittautuneet jo toimiviksi mustavalkeinakin. Mutta antavat ne lisäperustetta näiden teemakokoelmien tekoon.
Stripit on koottu vuosilta 2008-2010. Tapahtuma-ajankohdat vaihtelevat laajalla skaalalla aina viikinkiajoista tulevaisuuteen. Pääpaino kuitenkin on, kuten kansi antaa aiheen olettaa, 1940-luvun alkupuolella ja tuon ajan muistelemisessa. Stripit ovat tapahtuma-aikojensa mukaisessa kronologiassa.
Teokseen esipuheen kirjoittanut Roman Schatz yrittää selittää suomalaisten mielenkiintoa Saksan sotahistoriaan entisellä itänaapurilla. Voi olla, että kyseessä on "suomalaisten miesten kollektiivinen anaalifiksaatio", kuten Schatz kuvailee, tai sitten Suomen ja Saksan liittolaisuuden kiivas kieltäminen on ajanut monet ottamaan asiasta itse selvää.
Kokoelman loppupuolella väärinymmärtämistä välttämiseksi Jarla kirjoittaa sivun verran "suhteestaan sotaan". Siis stripit ovat mustaa huumoria, se on vaikea laji ja tekijä ei ota vastuuta jos joku ei ymmärrä ja pahastuu.
Naurattavat Fingeporit toista tai kolmatta kertaakin luettuina. Ihan kelpo tuliainen tai lahja tällainen teemakokoelma on.
5 kommenttia:
Jumankek, vappu on jo ohitse, lisää bloggauksia, ja vähän äkkiä, meille vaateliaille!
No ei silti, tyhjä tila täyttyy nopeasti: tässä vähän keskustapuoluetta, asiaa, sanoi Mari Kiviniemi.
Huomasin itsekin, että lipsuu jo toista päivää.
Jos huomiseksi käsien tärinä laantuisi niin, että kirjoitus ajallaan ilmestyisi :)
No, vappu on vain kerran vuodessa. Sattuneista ja yleisistä epämääräisistä syistä johtuen en pääsyt sitä juhlistamaan, joten juhlin sitä nyt.
Ja ilmestyihän se uusi bloggauskin, kun oikein komensi.
Pitää tähän tietysti tapojen vuoksi sanoa jotain myös Jarlan sarjakuvista ja niiden toisinaan loisteliaaseen puujalkauteen yltävistä riemukkuuksista.
Jotain.
Kiitos, ettei ihan metsään menty ja aiheen vierestä koko ajan puhuttu.
Lähetä kommentti