Kniivilä, Hailuodon kotiseutumuseo (60/100)

Kniivilä on tuo keltainen rakennus, vaikka
kyltin nuoli toiseen suuntaan osoittaa.

Hailuodon Kniivilän kruununtila tunnetaan jo 1600-luvulta. Isovihan aikaan se autioitui ja tila sai uuden isännän vasta 1742. Lauri Niilonpoika Nikulan jälkeläiset asuttivat ja hoitivat tilaa aina vuoteen 1978. Viimeiset asukkaat, sisarukset Hanna, Heikki ja Eemeli olivat lapsettomia. Tila päätyi heidän jälkeensä kunnalle lahjoituksena. Nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Tila on museoitu sellaiseksi kuin se oli viimeisten asukkaiden eläessä.

Lauttamatka tekee Hailuodossa käymisestä ulkopuoliselle eksoottisen retken. Eilen lautalla oli paljon ulkomaisia turisteja, kotiseutumuseossakaan ei tarvinnut ainoa vieras olla. Sorsanmetsästäjiä ei iltapäivällä paljoa näkynyt, vaikka sesonki on meneillään.

Museo jakautuu kahteen osaan, saaren halki kulkevan päätien toisella puolella on Kniivilä ja toisella puolella eri puolilta Hailuotoa tuotujen rakennusten ulkomuseoalue. Kniivilään kuuluu yhdeksän rakennusta, muualta tuotuja on viisitoista, muun muassa paja, käsityöläistorppa, paikallisen kuuluisuuden Soutaja-Leenan pieni savusauna, riihi ja lukuisia aittoja.

Hailuodon maaseutumaisemassa oli useita huolella hoidettuja vanhoja, edelleen toimivia maatilakokonaisuuksia. Uudempaa rakennuskerrostumaa oli lähinnä kirkko ja liikerakennukset. Maatalous on täällä tainnut suurinta vaurautta tuottaa. Kotiseutumuseossa maatilatalouden esineistö oli pääosassa, kalastuksen esineistöä oli, mutta ei niin näyttävästi.

Oppaalle kiitokset muistutuksesta, että Kniivilä oli vielä auki. On vielä tänään.

Hannan kamari.

Kattaus Kniivilän keittiön pöydällä.

Lypsyjakkarat odottavat käyttöä.

Pärehöylä.

Verkkoaitassa on ruokokatto.

Merellä liikuttiin keskimoottorin voimalla.

Soutaja-Leenan pienen pieni savusauna.

Torpan kattaus oli päätaloa vaatimattomampi.

Hailuodon sota-ajasta muistoksi jäänyt lentopommi.