Miksi demarit eivät aja perustuloa?

Sunnuntain Helsingin Sanomissa Oskari Onninen kirjoittaa perustulosta. Vaalikoneiden perusteella nykyisistä kansanedustajista 104 kannattaisi sitä, edellisen kerran näin suuri suosio kansalaispalkalla on ollut vuonna 1987. Onninen vyöryttää perustulon toteutumattomuuden sosialidemokraattien ja ay-liikkeen syyksi.

Mutta miksi demarit tai SAK:laiset ammattiliitot eivät aja perustuloa? Siihen Onninen jättää vastaamatta.

Immanuel Wallerstein pohti Historiallisessa kapitalismissa (Vastapaino 1987) sitä miksi teollistumisesta ja kapitalisoitumisesta huolimatta työmarkkinat eivät koskaan kokonaan muuttuneet palkkatyöksi. Kapitalismin teorian mukaan sen olisi pitänyt tapahtua nopeasti. Wallersteinin vastaus on yksinkertainen: pienviljelijöiden tai jostakin muualta kuin päätyöstään tuloja saavien palkkaaminen oli halvempaa. Näin kapitalistin ei tarvinnut vastata työntekijänsä kaikista tarpeista, kun hän pystyi itsekin osin siihen. Pientilallisuuden ihannetta ajettiin toisen maailmansodan jälkeen laajasti Suomessakin. Kesät omilla pelloillaan ja talvet metsäyhtiöiden savotoissa käyvät miehet olivat tärkeä osa tuotantoketjua. Metsureiden palkat eivät todellakaan ole kehittyneet samaa tahtia kuin paperityöläisten.

Kuten Onninen kirjoituksessaan toteaa, perustulo on pääasiallisesti porvarillinen projekti. Vuonna 1987 sitä kannattivat kokoomus, keskusta ja SKDL. Nytkin perustulon kannattajat ovat pääosin keskustasta, perussuomalaisista ja kokoomuksesta. Juha Sipilä on ennen vaaleja ehdottanut alueellista perustulokokeilua. Siksi arvelinkin heti vaalien jälkeen, että Sipilän yhteiskuntasopimusehdotus olisi sisältänyt perustulon. Näin ei kuitenkaan tainnut olla.

Onninen vaatii, että ay-liikkeen tulisi ryhtyä ajamaan perustuloa. Miksi? Yksin metsurin ja paperityöläisen ansiokehityksen vertaaminen kertonee sen miksi SAK:laisia ammattiliittoja ei saa perustulon taakse.

Viisi vuotta sitten esittelin saksalaisen apteekkarimiljardööri Götz Wernerin perustulomallia. Hänen mallissaan perustulo mahdollistaisi palkkojen alentamisen ja antaisi kolmikantaisissa työehtosopimusneuvotteluissa neuvotteluvaraa (palkankorotus voitaisi neuvotella perustulonkorotukseksi). Siksi ei yllätä, että Onninen mainitsee Björn Wahlroosin perustulon suurena ystävänä. Perustulolla luotaisi uudelleen jo kadonnut pienviljelijöiden ryhmä.

Jos työnantajat ja hallituksesta neuvottelevat puolueet kannattavat perustuloa, niin mihin kovasti pienentyneen SDP:n ja ay-liikkeen kannatusta hankkeelle tarvitaan? Jos perustulo on mieluinen, niin nykyisillä valtasuhteilla se voidaan toteuttaa ilman näitä vastaanharaajia.

Omalta osaltani olisin iloinen, jos perustuloa ryhdyttäisiin maksamaan. Se mahdollistaisi tällaisen vähään tottuneen kulttuurityöläisen keskittymisen niihin asioihin joista olen kiinnostunut. Voisin kieltäytyä sellaisista palkkahommista, joista en ole kiinnostunut. Samalla varmaan lakkaisin polkemasta hintoja aloilla joilla ei ole yleissitovia työehtosopimuksia ja mahdollistaisin noista töistä kiinnostuneille korkeammat tulot.