Hiljan sain viestin, jossa ihmeteltiin toimiiko Osuuskunta Jyväs-Ainolan nettikaupan tilauslomake. Tarkastus vahvisti ettei toimi. Tein tilauslomakkeen pohjan jo ennen Jyväs-Ainola perustamista Jyväskylän yliopiston sivuille. Lomake sai olla siellä koska pienten tietokirjojen pientä myyntiä ei saattanut pitää kaupallisena toimintana. Pikemminkin se oli yleisön palvelua. Vuosituhannen vaihteessa sivu muuttui palvelemaan Jyväs-Ainolaa samalla periaatteella. Kirjojen tiedot ja esittelyt sijoitin toisille alustoille, mutta ilman kirjautumista olevaa tai muuta vaivannäköä vaativaa kaikilla selaimilla toimivaa vaihtoehtoa tilauslomakkeelle en löytänyt.
Lomake palveli siis liki kaksikymmentä vuotta. CGI on hylätty käytöstä jo viime vuosikymmenellä ja se on korvattu php-systeemeillä. Yliopiston koneiden uumenissa vanha on säilynyt pitkään, kunnes nyt tammikuussa se on siivottu tarpeettomana pois.
Nyt Jyväs-Ainola sivuilla tilaajia palvelee tilauslomakkeeksi nimetty yhteydenottokenttä.
Tuorein julkaisu kirjakaupassa on Tuhat tviittiä. Teos on kokeilu miten helposti netin yleisiin palveluihin kirjoittamansa voi muuttaa kirjamuotoon. Se onnistuu hyvin helposti. Twournal kokosi kirjoitukset, automaattitaittoi ja loi pdf:n. Twournal tarjosi omaa painatuspalvelua, mutta se oli kallis. Niinpä tulostin sen tarjoaman pdf:n uudelleen samanmuotoiseksi tiedostoksi ja painatin sen halvemmassa painatuspalvelussa.
Nyt on käsissä uusi kirja, joka tuli halvemmaksi kuin saman sivumäärän tulostaminen omalla laserprintterillä.
Tiedä sitten kuka tviittejä haluaisi kansien välistä lukea.
3 kommenttia:
"Tiedä sitten kuka tviittejä haluaisi kansien välistä lukea."
Jos twiitit ovat Stubbin twiittejä niin en minä ainakaan. Tarkoitan tällä sitä, että ainakin henk.kohtaisesti Stubb twiitteineen pilasi sen suunnan osallistumisen itseltäni; Oksettaa ajatuskin siitä hästäkkimetsästä.
Jos twiitti olisi kunnollisesti mietitty aforismi, jota se kai idealtaan jäljittelee (ei sitä kukaan ole oikeasti ehtinyt pysähtyä miettimään, mikä sen esikuva olisi), niin ehkä lukemista voisi harkita.
Kun aika on mikä on, niin eipä taida kenelläkään twiittailijalla olla halua eikä aikaa ruveta miettimään sanomisiaan. Jalkoihinhan sitä jää, mutta niin ne jäävät twiititkin kuten juuri todistat sen epäilylläsi niiden lukukelpoisuudella jälkikäteen.
Eivät edes nopeaälyiset ehdi muotoilla sanomisiaan twiitinmittaiseksi niin, että siihen syntyisi aikaa kestävä, monikerroksellisuuden päällyste.
En ole kyllä yhtäkään sinun laatimaa twiitiä lukenut, että jäävään siltä osin arvosteluni kokonaan.
"Taiteilija, ikuista tämä hetki, kuvaa elävä ihminen kuolettavasti loukattuna." (V.V.Majakowskin näytelmähenkilö Pobednonskin suuhun sijoittama "twiitti")
Twitterissä käydään julkista keskustelua vanhan tekstiviestin mittaisilla ilmaisuilla. Tämä tietysti suosii Stubbin tai Tuomas Enbusken kaltaisia yhden yksinkertaisen idean toitottajia.
Twitteristä voisi olla järkeväksi kirjaksi asti jos massassa seuloisi helmet ja keskustelut. Yhden ihmisen kaikista tviiteistä tuskin mitään järkevää syntyy, sama kuin julkaisisi keskustelusta vain toisen osapuolen puheenvuorot.
Monesti on todettu, että toimittajat mielellään seuraavat twitteriä. Siellä joku nopeaälyinen pikaisesti tiivistää asian kuin asian lauseeseen tai pariin.
Tiivistämisestä puheenollen, olen tykännyt näistä Tammikuu päivänpuristeina -koosteista.
Niin, minun ei tietysti pitäisi sanoa mitään asiasta josta olen systemaattisesti kieltäytynyt kerran kokeiltuani. Kauheita ne keskusteluohjelmien jälkirimpsut kyllä yleensä ovat, häiritsevät katsojan tai kuuntelijan oman älynvaraisaspektin päättelyhetken. Radiossa ne onneksi eivät näy kun ei netinnäytöltä niitä seuraa jos toimittaja ei kovin tiheään ala siteeraamaan.
Kiitos nuista puristeiden kehuista. Niissä pientä hiontaa kai esiintynee. "Maailma on sana", kun eivät sanoilla myös sitä pilaisi. Myös sanallisen ilmaisun inflaatio on odotettavisa ja pelättävissä.
Lähetä kommentti