Tänään vietetään J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Sen kunniaksi otin kirjahyllystä Th. Reinin Snellmanin elämäkerran toisen osan ja avasin sen satunnaisesti sivulta 185.
Th. Rein (1838-1919, kuvassa yllä) oli Aleksanterin yliopiston filosofian oppituolin haltija J. V. Snellmanin jälkeen. Hänen tehtäviinsä luontevasti kuului edeltäjänsä elämäkerran kirjoittaminen ja kohottaminen kansallisfilosofin asemaan.
Elämäkerran toisen osan sivulla 185 ollaan vuodessa 1856. Suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörinä oli kreivi F.W.R. Berg, josta ei pidetty yliopistolla. Vaikka Reinin mukaan Berg oli "älykkäin kenraalikuvernööri" Suomessa sitten vuoden 1809, niin kovin sopivana häntä ei virkaan pidetty.
Yliopistolaisia kiukutti etenkin tiukka sensuuri. Rein siteeraa Bergin elämäkerran kirjoittaja Philippaeusta, jonka mukaan "sensori Heimbürgerin ei tarvinnut käydä saunassa; kenraalikuvernööri löylytti häntä kyllin usein".
Vuonna 1856 piti ilmestyä G. Ehrströmin julkaiseman Dagen-lehden ensimmäiset näytenumerot. Ensimmäisessä näytenumerossa oli kirjoitus Yhtä ja toista merikorteista, salakareista ja julkisuudesta, jossa leikillisesti kuvailtiin vaikeuksia joita julkaisijoilla oli sensoreiden kanssa. Luonnollisesti kirjoitus johti painoluvan kieltämiseen.
Valituskierre päätyi hieman epätavallista reittiä kreivi Bergin pöydälle. Rein manailee, että Berg sai näin liikaa valtaa suomalaisen lehdistön suhteen. Tämä kaatui myös Snellmanin niskaan. Rein kirjoitti:
Snellmankin oli sanomalehdentoimittajana tuon tuostakin Bergin ahdisteltavana, niin että Litteraturbladinkin ilmestyminen siten joskus myöhästyi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti