Ihan kaikki säveltäjät ja soittajat eivät mahtuneet pikaiseen näppäykseen. |
Seurakuntasalilla oli lyhyt, mutta tiivis konsertti. Nuoret säveltäjät olivat ilmeisen tyytyväisiä lopputulokseen, kättelivät soittajat innokkaasti ja kumarsivat yleisölle ilo kasvoilla.
En osaa arvioida miten sävellykset teknisesti ovat onnistuneet, mutta joko ohjaajasta tai orkesterien samanlaisuudesta johtuen kappaleissa tuntui olevan yhtenäisiä teemoja. Kukin kappale oli kuitenkin omaehtoinen, tunnistettava teos.
Todella uutta ja yllättävää kappaleet eivät tarjonneet, pikemminkin säveltäjät olivat turvautuneet uuden musiikin tuttuihin ja totuttuihin tapoihin ilmaista. Mutta niinhän aloittelevia neuvotaan tekemään oli kyseessä ala mikä tahansa.
Kappaleiden nimet kertovat tunnelmista: Yi-Ting Lun kappale oli Close to Nothing, jossa välillä ei kuulunut melkein mitään. Frej Wedlundin Plasticityssä äänet muovautuivat taipuisasti, mutta jättäen jälkeensä selkeitä muutoksia. Piyawat Louilarpprasertin pizz...off ei haistatellut, vaan ilmaisi napakasti ja terävästi.
Viitasaaren sävellyskurssille näkyi olevan melkoiset pääsyvaatimukset. Hyvinkin näistä tekijöistä kuullaan vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti