Musiikin ajan keskiviikon toisessa konsertissa esiintyi defunensemble vahvistusten kanssa. Konsertin kuudessa kappaleessa liikuttiin maisemista toisiin. Yhteistä kappaleille oli se, että ne olivat yhtä lukuunottamatta uusia, 2010-luvun tuotantoa. Mukana oli yksi tämän vuoden kantaesitys, Taideyliopiston sävellyksen professori Veli-Matti Puumalan Angular Objects in Liquid Time (2018).
Konserttiin oli koottu näytteitä Viitasaarella vierailemassa tai opettamassa olevilta säveltäjiltä. Ensimmäisenä kuultiin tämän vuoden säveltäjävieraan Chaya Czernowinin bassohuiluteos Ina (1988). Saksalais-itävaltalaisen säveltäjä Birgitta Muntendorfin Public Privacy #2 Piano Cover (2013) leikitteli elävän esittäjän ja YouTube-videoiden virtuoosien suhteella.
Musiikin ajan improvisaatiokurssin vetäjän Tomomi Adachin Because the Possibility of a Masterpiece for Electric Guitar, Voice and Intermodulation (2017) uudisti Morton Feldmanin 1960-luvun sähkökitaramahdollisuuksien kartoitusta. Adachin näkemyksessä oli mukana huumoriakin.
Puolalainen Jagoda Szmytka oli luonut musiikillisen näkemyksen sosiaalisen median maailmasta. Se huokui enemmän pessimismiä kuin vastakohtaansa. Esiintyjät olivat selin yleisöön ja kokeilivat tuon tuostakin äänimaailman rajoja.
Vaikka kappaleet olivat kestoltaan lyhyitä (pisin 16 minuuttia), niin silti väliaika konsertissa oli paikallaan. Hetken korvien lepuutus piti mielenkiinnon yllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti