Kapteeni Haddock seikkaili Suomessa välillä Capu -nimisenä. Tähän on koottu nuo Capun haukkumat wsoy:llä ollessa. Otavan Haddockin haukkumat löytyvät Turskatti! -teoksesta.
a
Alkulima eli protoplasma. Kaiken elollisuuden
pohja ja kasvualusta. Tällaisesta niljakkaasta solunesteestä mekin olemme saaneet alkumme. (MA 28:12)
Ankerias (Anguilla vulgaris) on niljakas, käärmemäinen, pienisuomuinen, vatsaevätön, rakkosuisiin kuuluva rasvainen luukala. Se voi kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja viiden kilon painoiseksi. Ankeriaat kutevat ainoastaan Sargassomerellä Atlantin valtameressä. Asuttuaan viidestä kymmeneen vuoteen makeissa vesissä naarasankeriaat suuntaavat kohti Atlantin syvänteitä urosten luo. (IH 30:1)
b
Brestin jyräys Brestin kaupungissa, Ranskan länsi-rannikolla Bretagnessa on ollut yksi Ranskan merivoimien tärkeimmistä tukikohdista jo vuosisatojen ajan. Kapteeni Capun haukkuma on capitaine Haddockin suussa alkukielellä “tonnere de Brest”. Marcel Proust (1871-1922) kysyy Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjasarjaan kuuluvassa romaanissaan (osa 7) Sodoma ja Gomorra (Sodome et Gomorrhe II, 1922, suomeksi 1989 Inkeri Tuomikosken kääntämänä): “Mitä varten kiroillaan ‘Brestin ukkosen nimeen’? (Pourquoi: Tonnerre de Brest?)” Proustin mukaan muisti on tärkeä osa nykyisyyttä. Hän käsitteleekin pitkässä kirjasarjassaan todella paljon paikannimien alkuperää. Mutta mistä tämä kirous? Vuoden 1750 rakennustöiden yhteydessä Brestin asevarastoon sijoitettiin merkinantokanuuna. Jos paikallisesta vankilasta karkasi joku, niin ammuttiin merkki, joka kaikui kuin ukkonen pitkin Brestin katuja. Kaikki kynnelle kykenevät jättivät työnsä ja lähtivät jahtaamaan karkuria: vangin nappaajalle oli tiedossa palkkio hopearahana. Eräs Vidocq -niminen vanki onnistui silti pakenemaan peräti kahdesti Brestin vankilasta. Osa hadologeista kuitenkin kiistää tämän kaunokirjallisen selityksen, sillä Capun esi-isä Robert de Capu albumissa “Sarviaisen” salaisuus käyttää tätä samaa haukkumaa jo vuonna 1698! Brestin sotaisasta historiasta löytyy varhaisempiakin mahdollisuuksia tämän haukkuman selitykseksi. Kaupungista tuli sotilassatama jo vuonna 1631. Satamassa kaikui merkinantokanuuna päivittäin ilmoittaen sen porttien sulkemisesta. (IH 17:3, 19:4, 21:5, 25:16, 26:6, 34:9, 35:2, 36:2, 41:9, 43:9, SS 5:10, 28:7, 45:12, MA 2:4, 20:4, 28:6, 30:6, 31:12, 32:5, 35:11, 37:4, 41:2, 47:9, 49:4, 49:9, 50:6, 50:11, 58:3, 60:2, 61:7) Myös Jyräys (SS 46:6, 61:5), Brestin jyräyksen jyräys (IH 29:14, SS 5:12) ja Voi Brestin jyräys (IH 62:11). Robert de Capun käyttämänä (SS 16:5). Tuhannen tuhatta Brestin jyräyksen tykinreikää (MA 7:5), Jyräyksen jyräys (MA 23:3, 53:15), Tuhat jyräystä (MA 20:1), Tuhannen miljardin tykinreiän Brestin jyräys (MA 48:10)
d
Dynamiittipukari Dynamiitti on ruotsalaisen Alfred Nobelin (1833-1896) vuonna 1867 keksimä räjähdysaine. Sitä valmistetaan sekoittamalla nitroglyseriiniä jähmeään, huokoiseen aineeseen (esimerkiksi piimaahan), jolla ei ole kemiallista vaikutusta varsinaiseen räjähtävään aineeseen. Dynamiitti on nitroglyseriiniä huomattavasti vaarattomampaa kuljettaa. Tästä syystä se valtasi markkinat ja tuotti Nobelille suuren omaisuuden. Tiede, taide ja rauhan edistäminen saavat edelleenkin vuosittain nauttia dynamiitin tuottaman pääoman korkoja tunnustuspalkintoina. Taloudellisen käytön lisäksi myös erilaiset väkivaltaisesti yhteiskuntarauhaa horjuttamaan pyrkivien aatesuuntien edustajat ottivat uuden räjähdysaineen innokkaasti käyttöön. (IH 16:8)
g
Gansteri (engl.) Aseistetun rikollisjoukkion jäsen. Useimmiten gangstereista puhutaan 1930-luvun Chigacon yhteydessä, mutta riittää heitä Brysseliinkin. (SS 31:6)
h
Haisunäätä on pohjoisamerikkalainen haisueläimiin (Mephitis) kuuluva näädänsukuinen petoeläin. Kissankokoinen, pitkä- ja tuuheahäntäinen haisunäätä on saanut nimensä kyvystään ruiskauttaa peräsuolestaan pahanhajuista eritettä jopa viiden metrin päähän. (IH 40:13)
Helvetinkone Pelottava maailmanlopun aiheuttaja. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse Kierron pienoissukellusveneestä. Capu kauhistuu kun hänen malspiikkinsä onkin vaihdettu outoihin peltilevyihin. (MA 17:4, 18:1)
Himskatti Kevennetty sadatus. (IH 38:6)
Hirtehinen Erään huumorilajin esittäjä. Hirtehishumoristi (SS 14:3)
Hullu Kansan käyttämä termi mieleltään vinoutuneista. Yleinen haukkumasana. (IH 26:3)
Hulttio Vastuuntunnoton vetelehtijä. (IH 16:10)
Hunsvotti Ajattelematon keppostelija. (IH 40:13)
Hupsu Höpsö. (MA 52:6)
Hylky Meren tai järven pohjaan syystä tai toisesta uponnut alus. Myös haaksirikkoutunut, rannalle ajautunut laiva tai muu alus on hylky. Joskus puhutaan myös hylkytavarasta, joka on keskilaadultaan heikkoa, mutta sen joukosta saattaa löytyä priimaakin. (IH 44:2) Myös Voi hylky (MA 18:11)
Hyypiö Outo kanssaeläjä. (MA 7:16, 20:4). Myös Hyypiölauma (MA 5:1)
Häntäniekka Hännällinen olento. Capu nimittää häntäniekoiksi pitkähäntäisiä apinoita, jotka seuraavat turhan uteliaasti ihmisten puuhasteluja hänen esi-isänsä aikoinaan asumalla saarella. (MA 30:10)
Hävytön Sopimattomia ehdotteleva tyyppi. (IH 28:11)
Höpö höpö (SS 61:2)
Höskä “Vie koko höskä” saatetaan todeta kun halutaan päästä eroon turhista tavaroista. (SS 13:4)
i
Ihmissyöjä Kannibaali. (MA 29:1)
Ilkiö Kiusaaja. (SS 31:6)
j
Jalkarätti Ennen sukkien keksimistä käytettiin jalkarättejä jalkaterän suojaamiseksi hankautumilta ja myös kenkien suojelemiseksi ylenmääräiseltä jalkahieltä. Monien maiden armeijoiden mielestä jalkarätit olivat pitkään huomattavasti sukkia parempi asuste. (SS 29:2)
Jo-ho-hoo! Ja pullo malspiikkia! Huh-hah-hei ja rommia pullo. Klassinen merirosvon lausahdus, joka saattoi johtaa “iljettäviin juominkeihin”. (SS 25:7)
Juoppolalli Henkilö, joka uhraa elämästään kanssatovereiden mielestä liian suuren osan alkoholipitoisten juomien nauttimiseen. (SS 53:11) Juopporatti Robert de Capun käyttämänä (MA 29:4)
Juupeli Kevyt harmittelu. (IH 31:2)
Jänishousu Pelkuriraukka. (MA 29:7) Robert de Capun käyttämänä (MA 29:6)
k
Kaalinpää Kaali on suosittu ruokakasvi. Pohjanmeren rannoilla aikoinaan kasvaneesta kantamuodosta (Brassica oleracea) on vuosisatojen jalostettu useita eri lajikkeita. Lukuisat eri kaalilajit voidaan jakaa seitsemään eri päälajiin: lehti-, ruusu-, Savoijin-, kupu-, kukka-, parsa- ja kyssäkaaleihin. “Kaalinpään” kasvattaa kupukaali, jonka sileät lehdet sulloutuvat tiiviiksi palloksi. Kupukaalin suosituimpia alalajeja ovat valko- ja punakaali. (IH 30:1, SS 29:2)
Kaistapää Henkilö, joka ei kykene muuttamaan käsityksiään, vaan antaa ajatustensa mennä touhottaa samaa rataa pitkin ympäröivästä maailmasta huolimatta. (MA 49:3)
Kauppasaksat Keskiajalla Keski-Euroopasta haluttiin ostaa Pohjoismaiden ja Suomen tuotteita (turkiksia, vuotia, vahaa, hunajaa, hylkeenrasvaa, kuivattua kalaa, puuta jne) enemmän kuin täkäläisillä oli halukkuutta myydä. Kiertävillä hansakauppiailla, kauppasaksoilla olikin täysi työ miettiä millä pohjoisten erämaiden asukkaat mahdollisesti haluaisivat täydentää kotitalouksiaan. Usein kauppasaksojen tarjoamat tuotteet olivatkin järjettömiä tuolloiseen suomalaiseen arkeen: hienoja kankaita, mausteita, viiniä, aseita ja suoranaista rihkamaa. Pitkien välimatkojen päähän haluttiin myydä pientä ja kallista tavaraa. (IH 30:1)
Kelmi Lupauksensa inhottavasti pettävä liero. (IH 40:13)
Kirottu rakki Koiraeläin, jonka ylle on langetettu pahantahtoinen sadatus. (IH 32:14)
Kirottu rakkine Laite tai koje, jonka ylle on langetettu pahantahtoinen sadatus. (MA 36:2)
Konna Rikollinen. Myös sammakko (mm. rupikonna) ja piikikäs kalalaji. (IH 26:3)
Korppupuuro Koviksi kuivatetuista leipomotuotteista tehty ruokalaji. Ei liene mikään makunautinto. (IH 30:5)
Kurlaus Kurkun sisäiseen puhdistamiseen käytetty keino. Ainakin mainosten mukaan kurkkunsa hienolla suuvedellä kurlaava herrasmies saa helposti ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. (SS 29:4)
Kurpitsa (Cucurbita) Kurkkukasvien sukuun kuuluva rento ruohokasvi, jolla on keltaiset kukat ja tavallisesti suuret, pöhöttyneet hedelmät. Capu tarkoittanee kurpitsalla vanhan maailman kuumissa osissa luonnonvaraisena kasvavaa pullokurpitsaa, jonka hedelmällä on kivikovat seinämät. Niistä valmistetaan muun muassa astioita ja hienosti kumisevia kalebasseja. (SS 29:3)
l
Laastari Arkipäivän kohelluksessa syntyneiden haavojen sidetarve. (SS 29:4)
Laiskiainen (Bradypodidae) Vajaahampaisten heimoon kuuluva imettäväinen. Puiden oksissa pää alaspäin roikkuva, hitaasti liikkuva kasvissyöjä. Ei mikään turhan takia hötkyäjä. Norsunkokoiset jättiläislaiskiaiset kuolivat sukupuuttoon jo pleistoseeniajalla. (MA 30:10)
Laivanupottaja Merimiehelle hänen aluksensa on pyhä. Niinpä laivaa vasten rikkominen on suuri synti. (IH 16:8)
Lampaat (Ovis) Onttosarvinen märehtijä, jonka ihminen on kesyttänyt kotieläimekseen jo esihistoriallisella ajalla. Kotieläinlampaatkin viihtyvät villien esi-isiensä tapaan laumoina, jotka vaaran tullen yhtenä miehenä ryntäävät pakoon. Robert de Capun käyttämänä (SS 23:13)
Lattajalka Henkilö, jolta puuttuu jalkapohjasta holvi tai se on madaltunut. Joskus lattajalkaisuus vapautti miehen armeijapalveluksesta. (IH 40:13, SS 29:4)
Lauhkeat lampaat Lampaiden teurasautoon kuljettaminen ei ole niin vaivalloista kuin monien muiden kotieläinten. Siitä tämä Robert de Capun käyttämä kuvaannollinen haukkuma. (SS 23:5)
Lehtitäi on toinen nimitys lehtikirvalle. Kirvat (Aphidina), joihin lehtikirva kuuluu, ovat hyönteisryhmä nivelkärsäisiä. Kirvat imevät ravintonsa suoraan kasvista aiheuttaen ruokailun kohteensa lakastumisen ja/tai äkämien muodostumisen. Lisäksi kirvat levittävät useita kasvien virustauteja. Lehtikirva erittää mesikastetta, jota muurahaiset lypsävät ja käyttävät ravinnokseen. (IH 40:13, SS 29:3)
Liero 1. Onkimato. 2. Tahallaan toisia ihmisiä valehtelulla ja vääristelyllä jostakin syystä kiusaava ihminen. (IH 30:1, 37:8, 41:1, SS 29:1)
Lude (Acanthia l. Cimex lectularia) Nivelkärsäisten heimoon kuuluva hyönteinen, josta on ollut ihmisunille suunnatonta haittaa. Onneksi lutikat ovat sivistyneissä länsimaissa harvinaisia, kiitos perheenäitien uutteran työn. Mutta luteet odottavat koko ajan tilaisuutta päästä imemään ihmisverta kolminiveleisellä kärsällään aivan kuten julkisuuden kipeät tilaisuutta esiintyä televisiossa tai lehtikuvissa tullakseen julkkiksiksi. (SS 29:2)
Lurjus Piittaamaton liero. (IH 16:7, 26:3, SS 56:2) ritari Capun käyttämänä (MA 29:2)
Lätäkkörosvo Sisävesillä vaikuttava > merirosvo. Huomattavasti meriveljeään vaarattomampi. Robert de Capun käyttämänä (SS 24:7). Myös Uljaat lätäkkörosvot (MA 4:5)
Lörppölintu Robert de Capun käyttämä, lörppölintujen nykyaikaan asti säilyttämä haukkuma. Kuvannollisesti sellainen henkilö, joka ei kykene säilyttämään salaisuutta. (MA 29:4)
m
Maakrapu Merimiesten käyttämä nimitys ihmisistä, jotka eivät ole merimiehiä. (IH 26:3, MA 43:12)
Marakatti Räkättävä apina. (SS 14:2) Ritari Capun käyttämänä (MA 29:2, 29:4, 51:3)
Merirosvo Merta kyntävien alusten vaara. Merirosvot hyökkäsivät sopivan tilaisuuden tullen jonkin kauppa-aluksen kimppuun ja veivät sen lastin. Merirosvous oli yleistä 1800-luvulle saakka. Eräitä Pohjois-Afrikan ruhtinaskuntia jopa kutsuttiin länsimaissa merirosvovaltioiksi, koska näissä maissa ei merirosvouteen suhtauduttu yhtä tuomitsevasti kuin länsimaissa. Tunneimmat merirosvot lienevät Punaparta ja Mustaparta, jotka saalistivat Karibian alueella 1600-luvulla. (IH 26:3, SS 14:3, 53:11)
Merisissi Katso > Sissi (SS 14:1, MA 4:10)
Mokoma lotjauuno Hidasliikkeisen ja vaikeasti ohjattavan tavaran kuljettamiseen tarkoitetun lotjan tai proomun miehistöstä käytetty pilkkanimi. (IH 26:3) Lotjauuno Robert de Capun käyttämänä (SS 24:7, MA 29:6, 51:3)
n
Nahkoineen karvoineen ritari Capun käyttämä sadatus (MA 28:3, 28:7) Myös Syökööt nahkoineen karvoineen, niin ikään Robert de Capun käyttämänä (SS 23:5)
Nilviäinen (Mollusca), eläinkunnan pääjakso. Iho pehmeä ja limainen, osa ihosta on muuttunut vaipaksi, jonka pinnalla on kuori. Nilviäisiä tunnetaan yli 40000 lajia, joista suurin osa elää merissä. Muun muassa simpukat, kotilot ja mustekalat ovat nilviäisiä. Megacity 1:ssä oli erääseen aikaan Judge Dreddin toimikaudella muotia molluskoituminen. (IH 40:13)
o
Olmi (Proteus anguineus) Krainin, Kärntenin ja Balkanin niemimaan karstimaiden maanalaisissa vesissä elävä, 25-28 senttimetriä pitkä, vaaleankellervä, neoteeninen pyrstösammakko. Olmi on tunnettu surkastuneista silmistään ja darvinistisissa keskusteluissa niihin viitattiin usein. Syö muun muassa matoja ja pikkuäyriäisiä. (IH 41:1)
Olutkuski Mäyräkoirien kuljettaja. (SS 56:2)
p
Palkkasoturi Ammatikseen sotiva henkilö. Sotilaasta palkkasoturi eroaa moraaliltaan: hän ei taistele isänmaan tai ihanteidensa puolesta vaan pelkästään rahasta. (SS 14:2)
Papualainen Uudessa-Guineassa ja monilla sen lähisaarilla elävän kansanryhmän edustaja. Muinaisten frenologien mukaan tyypillinen papualainen oli tummaihoinen, pitkäkalloinen, korkea- ja käyränenäinen. Hiukset ja parta ovat käheriä. Joskus muinoin antropologien mukaan papualaiset olivat sotaisia ja ihmissyöjiä. (IH 40:13)
Paviaani Iso häntäapina, jolla on punaiset pakarat. (MA 30:10)
Piippu vieköön Kapteeni Capun paheisiin malspiikin juonnin lisäksi kuului tupakointi. Capu poltti piippua, joka silloin tällöin ei suostunut toimimaan kapteenin tahdon mukaan tai aiheutti muutoin kommelluksia. Katso myös > tupakan tupsahdus. (IH 20:1)
Pitkäkynsi eli > Rosvo. (MA 17:3)
Pöhkö Capun mielestä Kierto oli pöhkö, koska hän oli siirtänyt malspiikkipullot pois laivasta. (MA 20:12)
Pölhö Poliisikaksikko Dupond ja Dupont ovat kapteeninin mielestä pölhöjä.(MA 45:3)
Pölvästi Capun mielestä Dupond ja Dupont ovat myös pölvästejä. (SS 29:3, MA 43:12)
r
Retku Toisia huomioimaton törppö, jolla on mielessä ainoastaan oma etu. Robert de Capun käyttämänä (SS 20:3)
Riiviö Kiusanhenki. Usein nuorista keppostelevista koltiaisista käytetty nimitys. (IH 26:4, MA 29:8) Robert de Capun käyttämänä (SS 20:1)
Rikkaruoho Puutarhurin mielestä väärässä paikassa väärään aikaan kasvava kasvi. (SS 29:4)
Roikale Pahoille poluille eksynyt nuori mies, jonka ystävät voivat vielä auttaa kaidalle polulle. (MA 28:12) ritari Capun käyttämänä (MA 28:11, 29:6)
Roisto Paatunut > rosvo. Käyttää myös väkivaltaa, uhkauksia ja kiristystä yms. tavoitteisiinsa pääsemiseksi. (SS 19:5, 31:6, MA 30:1) ritari Capun käyttämänä (MA 29:2)
Rosvo eli varas. Henkilö, jota anastaa toisen omaisuutta omaan käyttöönsä tai edelleen myytäväksi. Suomen lain mukaan varastetun tavaran ostaminen on laitonta. Jos ja kun poliisi löytää varastetut esineet, ne palautetaan alkuperäiselle omistajalle. Ostettaessa tavaraa tulisikin aina varmistua siitä, että myyjä todella omistaa kaupitsemansa tavaran. Katso myös > konna ja > kelmi. Aristoteleen mukaan rosvous on yksi ihmisen luonnollisista ammateista. (IH 16:6, 30:2, 40:13)
Rumilus Kauneusihanteesta runsaasti poikkeava olio. Ritari Capun käyttämä (MA 28:11)
Ryysypekka Ulkoiseen habitukseensa välinpitämättömästi suhtautuva henkilö. (SS 20:4)
Ryökäle Katso > roikale. (MA 29:1)
s
Sapper... [mentti?] Kevennetty sadatus. (IH 29:8)
Sarvijaakko (Lamia aedilis) iso, hoikka kovakuoriainen. Kuuluu hapsenkakkiaisten heimoon. (SS 19:5)
Seinähullu Täysin höpsö. (MA 20:12, 41:3)
Semafori Rautateillä käytetty siipiopastin. Useissa elokuvissa ja sarjakuvissa junien järjestyssääntöjä rikkovat saavat tuta semaforeista. (IH 29:6)
Senkin syöpäläinen Hyönteinen tai punkki, joka imee ravinnokseen verta ihmisistä ja kotieläimistä. Levittävät usein tartuntatauteja: ruttoa, toisinto- ja pilkkukuumetta. (IH 32:14)
Senkin tossut Capulla riittää haukkumasanoja Dupondille ja Dupontille. (MA 43:12)
Senkin varkaat Katso > rosvo. (IH 30:1)
Siamilaiset kaksoset ovat identtiset kaksoset, jotka ovat syntyneet kiinni toisissaan. Kuuluisa amerikankiinalainen kaksospari Chang ja Eng Bunker (1811-74) syntyi Siamissa, nykyisessä Thaimaassa. Siksi nykyisin kaikkia toisissaan kiinni olevia kaksosia kutsutaan siamilaisiksi kaksosiksi. Kapteeni Capu kutsui näin Dupondia ja Dupontia. (MA 53:7)
Sissi Sotilas, joka tuottaa vahinkoa ja tekee pikaisia yllätyshyökkäyksiä vihollisen linjojen takana. (SS 19:3)
Suolasilli Ennen aikaan suosittu ruokakala, nykyisin lähinnä kuuluisa krapulan karkoittaja. Silliä kalastettiin keskiajalla Juutinraumasta, ja silli oli yksi silloisen Tanskan tärkeimmistä vaurauden lähteistä. Rahantulo loppui kun silliparvet katosivat Juutinraumasta. Robert de Capun käyttämänä (MA 29:4)
Suupaltti papukaija Papukaijat ovat suosittuja lemmikkieläimiä. Ne pysyvät kaikesta älykkyydestään, oppivaisuudestaan ja mahdollisesti jo kunnioitettavasta iästään huolimatta esikoululaislapsen älykkyystasolla. Papukaija voi myös käydä hermoille. Robert de Capun käyttämänä (SS 24:7)
Säkkipilli on useita tuhansia vuosia vanha, alunperin ruokosoitin, joka on levinnyt Lähi-Idästä kaikkialle maailmaan, erityisesti Eurooppaan. Säkkipillin leviämiseen ovat vaikuttaneet kansainvaellukset sekä erityisen merkittävästi Rooman imperiumi vuosituhannen alussa. Keskiajalla säkkipilli sai Euroopassa erilaisia kansallisia ja paikallisia muotoja soitinrakenteen, virityksen ja soittotavan mukaan. Tällä hetkellä Euroopassa tunnetaan yli 80 erilaista säkkipilliä alkukantaisesta huippunykyaikaiseen. Skotlannissa soitettiin ja soitetaan yhä yleisesti ylämaan säkkipilliä (Great Highland Bagpipes), joka on aikojen saatossa muuttunut vain vähän. Skotlantilainen musiikki ja säkkipillinsoitto on levinnyt brittiläisen imperiumin ja skottirykmenttien mukana laajalti ympäri maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan, Pakistaniin sekä takaisin alkuperäisille juurilleen Lähi-Itään. Suomessa harrastajia on noin kymmenen ja yhtyeitä yksi. (SS 14:3)
t
Tolvana (SS 14:2). Robert de Capun käyttämänä (SS 20:3)
Tonttu Tavallisesti miespuolinen, pieni ja hyväntahtoinen kodin tai kotipiirin haltija. Tunnetaan muun muassa koti-, mylly- ja riihitontut, mutta kuuluisimpia lienevät joulutontut, jotka työskentelevät joulupukin apuna. (MA 52:7)
Tuhatjalkainen Hyönteisiä. Tuhatjalkaisten epäyhtenäinen ryhmä koostuu lajeista, joilla on lukuisa määrä raajapareja. Osa on petoja ja osa syö kasvijätteitä. Tuhatjalkaiset hakeutuvat kasvi- ja perunavarastoihin, joista ne saattavat juuresten mukana kulkeutua asuntoihin. Ne saattavat tulla sisätiloihin myös suojaa hakiessaan. Tuhatjalkaiset eivät aiheuta vahinkoa.(SS 20:5)
Tuhat tykinreikää Merisotaa käydään pääasiassa kahdenlaisilla aluksilla: linjalaivoilla ja risteilijöillä. Linjalaivat ovat vahvasti panssaroituja ja niissä on voimakas aseistus. Risteilijät sensijaan ovat panssaroimattomia tai kevyesti panssaroituja ja aseistettuja. Nopealiikkeisiä risteilijöitä käytetään pääasiassa tiedustelu- ja huoltotehtäviin. Mutta tulipa sitten linjalaivaan, risteilijään tai muuhun tykistökeskityksen kohteeksi joutuneeseen alukseen tuhat tykinreikää, voi olla varma, että se uppoaa meren pohjaan. (IH 19:14, 34:6, SS 61:2, MA 3:7, 9:12, 12:3, 16:13, 17:1, 18:9, 19:8, 19:12, 23:13, 27:7, 29:5, 41:3, 42:5, 47:11, 49:14, 52:6, 53:10, 58:1, 62:4) Myös Tuhannen tuhatta tykinreikää (IH 32:14, 40:12, MA 2:5, 20:3, 37:9, 43:11), Tuhannen tuhatta miljardia tykinreikää (MA 11:6), Tuhannen miljardin tykinreiän Brestin jyräys (MA 48:10), Hurjan Rakhamin tykinreikä (MA 61:4)
Tupakan tupsahdus Savukkeen sinertävä savukiehkura häipyy hetkisessä kevyessäkin tuulessa. Nykypäivänä jos tupakan tupsahdus sattuukin menemään sisään yläkerran naapurin avoimesta parvekkeen ovesta, seuraukset eivät ole hetkellisiä vaan saattavat johtaa pitkäänkin vihanpitoon. Ainakin näin tapahtuu Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie -romaanissa. (IH 25:13)
Turkanen Kevennetty sadatus, mutta myös sukunimi. Turkasia on vaikuttanut ainakin Vetelissä. Iso-Kainon taloon Juho Heikinpoika Turkaselle ja hänen vaimolleen Anna Eljaantyttärelle syntyi 7. toukokuuta 1826 Liisa -niminen tytär. (MA 43:13, 51:12, 52:12)
Turkkilainen Turkin kansalainen. Kuvannollisesti uhka länsimaiselle kulttuurille. Edelleenkin Ranskassa Turkkia kohtaan tunnetaan tiettyä epäluuloisuutta, vaikka pelätty kalifaatti lakkautettiin jo vuonna 1924. (SS 56:2)
Törppö Töppäilevä koheltaja. (IH 29:7, SS 29:3, 54:1)
v
Vanha tossu Robert de Capu nimitti näin verivihollistaan Hurjaa Rakhamia. (SS 24:10)
Vietävä Pois kuljetettava. (MA 29:9)
Voi kehno Kevennetty sadattelu. Vanhaksi kehnoksi nimitetään joskus lukuisia erilaisia lempi- tai pilkkanimiä saanutta paholaista. (MA 18:8)
ä
Ämmä Halventava nimitys naisesta. (SS 20:6)
Ääliö Toimissaan vähä-älyinen koheltaja. (SS 29:1, MA 7:10, 20:12, 43:12). Robert de Capun käyttämänä (SS 24:7)
Lyhenteet: OV - Ottokarin valtikka (wsoy 1961), IH - Ihmeellinen tähti (wsoy 1961), SS - "Sarviaisen" salaisuus (wsoy 1962) ja MA - Merirosvon aarre (wsoy 1962).
