Mistä puute? Oulun palatessa eteisen lattialla odotti iso kasa sanomalehtiä. Niitä pikakelauksella luin ja tarkempaan lukuun valikoitui muun muassa Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehdon pääkirjoitussivun artikkeli innovaatioista ja tuottavuudesta (Kaleva 30.12.2007). Saralehto vahvistaa, että suomalainen tämän vuosituhannen luovuus- ja innovaatiokeskustelu on tosiaan ollut puhetta siitä, mistä on puute.
"Ongelmana on, että 2000-luvulla ei ole luotu oikeastaan mitään uutta, kerrataan vanhaa ja uskotaan ihmeisiin" kommentoi Saralehto.
Eräässä kolumnissa päiviteltiin Facebookista tehtyjä markkina-arvo arvioita. Kerrottiin niiden varovaisimmillaankin olevan suurempia kuin esimerkiksi StoraEnson pörssiarvon. Tuon nettiyhteisön kehitti pari parikymppistä opiskelijakaverusta. Vähän samoin kuin Googlen reilu vuosikymmen sitten toiset pari parikymppistä opiskelijakaverusta.
Kauppatieteissähän on hyvin usein tapana suunnata kohti tulevaisuutta nykyhetken menestystarinoiden taustakertomuksista ja synnyistä oppia ottaen. Ehkä olisi aika ottaa oppia Facebookin ja Googlen synnystä.
Saralehto kertoo, että hallitusohjelman mukaisesti parhaillaan laaditaan kansallista innovaatiostrategiaa. Ehkä tuohon strategiaan voisi ottaa mukaan, että parikymppiset opiskelijakaverukset saisivat enemmän mahdollisuuksia istua kahvion tai peräti opiskelijaravintolan pöytien ääreen keskenään innovoimaan ja kehittelemään. Istumaan iltaa. Kasvokkain. Ratkomaan ongelmia ja tekemään tulevaisuuden suunnitelmia. Parantamaan maailmaa.
Eli ehdotukseni on opintuen reilu nosto. Noiden esimerkkitarinoiden kautta opintotuki voitaisi hyvin nähdä osana yleistä tutkimus- ja innovointirahoitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti