Tänään 1827 syntyi Lewis (Lew) Wallace (k. 1905), yhdysvaltalainen kenraali, diplomaatti ja kirjailija. Parhaiten Wallace tunnetaan Yhdysvaltain sisällissodan aikuisista manöövereistaan ja romaanistaan Ben Hur (1880). Yhdysvaltain suurlähettiläänä Wallace oli Konstantinopolissa (1881-1885).
Ben Hur oli aikansa menestysromaani. Wallace sai osin Raamattuun pohjautuvalla kerronnallaan lukevan yleisön lumoihinsa, ja myyntiluvut olivat huikeat. Ben Hurin myyntiluvut ohittivat pian siihen asti menestyneimmän Harriet Beecher Stowen Setä Tuomon tuvan (1852) ja säilytti asemansa aina Margaret Mitchellin Tuulen viemää (1936) ilmestymiseen saakka.
Kerronta ei vedonnut ainoastaan nuorisoon ja tavalliseen kansaan. Paavi Leo XIII (1810-1903, paavina vuodesta 1878) antoi teokselle julkisen hyväksyntänsä.
Suomeksi Ben Hur - kertomus Kristuksen ajoilta ilmestyi 1889. Sen suomensi Aatto S., eli Aatto Suppanen (1855-1898), yksi WSOY:n luottokääntäjistä. Stowen Setä Tuomon tupakin ilmestyi Suppasen suomentamana.
Suppasen Ben Hur suomennos on kelvannut käyttöön pitkän aikaa. Kansallisbibliografian mukaan viimeisin painos on vuodelta 1985. Tosin tätä yhdeksättä painosta varten Paula Pesonen oli tarkastanut ja toimittanut käännöstä.
Uuteen eloon Wallacen romaanin herätti MGM:n, Charlton Hestonin tähdittämä suurelokuva Ben Hur (1959). Tarina oli filmattu jo kaksi kertaa aikasemminkin, ensimmäisen kerran jo 1907. Tämän elokuvan televisioesitykset Suomessa lienevät innoittaneet kustantajan uusintapainoksiin 1970- ja 1980-luvuilla.
Lew Wallacen vaiheita seurattiin suomalaisissa lehdissä. Esimerkiksi Helsingissä julkaistu sanomalehti Suomen Kansa kirjoitti kesäkuussa 1901 kuulumisista seuraavasti:
— Lew Wallacesta „Ben Hurin" tekijästä esittää eräs englantilainen lehti muutamia hauskoja elämäkerrallisia tietoja. Muun muassa oli Wallace Turkin sulttaanin suosiossa. Sulttaani välistä lähetti keskellä yötä noutamaan luokseen tätä kirjailijaa, jonka paras teos liikkuu Kristuksen aikuisissa oloissa. Wallace oli näet Yhdysvaltain ministerinä Konstantinoopolissa ja oli terävyydellään niin lumonnut Turkin hallitsijan, että tämä kohteli häntä kuin parasta neuvonantajaansa. Joskus viipyi ameriikkalainen kenraali viikottain sulttaanin palatsissa.
Täta nykyä elää Wallace komeassa, moskeamaisessa asunnossa Indianassa. Hän elää siellä kirjaillen ja hautoen omia tuumiansa. Kun häneltä muudan kävijä kysyi, mitä hän ajatteli kirjallisuuden tulevaisuudesta, sanoi hän työn tulevan siksi aiheeksi, jota tulevaisuuden draama tulisi käsittelemään. Nykyajan runoutta ei Wallace korkealle arvosta. Hän sanoo sitä pelkäksi adjektiivien runoudeksi. Runouden salaisuutena hänen mielestään on: suuret ajatukset lausuttuina yksinkertaisin sanoin.
Tulevaisuutta ei Wallace suinkaan ajattele valtiollisessa suhteessa rauhan ajaksi „alkavan vuosisadan kuluessa saavat vielä Ameriikan Yhdysvallatkin taistella olemassa olostaan", ennustaa hän.
Suomen Kansa 15.6.1901
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti