Eilen illalla DocLoungessa ravintola 45 Specialissa esitettiin Jerzy Sladkowskin Vodka Factory (Vodkafabriken, Ruotsi 2010). DocLoungeja on Oulussa ollut jo muutamia vuosia, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran tilaisuuteen pääsin osallistumaan. Elokuvan nimen perusteella ajattelin, että filmi olisi mitä sopivin ravintolaympäristöön. Mutta perehtyminen esittelyyn olisi auttanut orientoitumaan toisin.
Sladkowskin elokuvan nimi ei ollut harhaanjohtava, kyse oli venäläisen pikkukaupungin vodkatehtaasta, jossa pullotuslinjalla työskenteli yksinhuoltajaäiti Valja. Reilun kahdenkymmenen ikäisellä liukuhihnatyöntekijällä oli suuria unelmia. Hän tahtoi näyttelijäksi Moskovaan.
Valja opiskeli draamaa yksityistunneilla ja kävi tanssiharjoituksissa. Välillä piti elämää puida kaljapullon ja vodkalasin ääressä ystävien kanssa. Kuvia otettiin portfoliota varten. Liukuhihnan vanhemmat rouvat yrittävät puhua Valjalle järkeä, ei tuollaisella ujolla ja varautuneella ihmisellä ole asiaa näyttämöille. Opettaja on taitava pedagogi, muttei hänkään mahdottomiin pysty.
Työ, oppitunnit, harjoitukset ja vapaa-aika ei jätä juuri aikaa lapselle. Noin viisivuotias poika on naapureilla, mutta pääasiassa mummolla, linja-auton rahastajalla. Yksinhuoltajana hän Valjan oli kasvattanut. Hän yritti elvyttää nuoruudenrakkauttaan, mutta lapsenlapsi tuli väliin.
Juuri kun draaman tunneilla aletaan saada alustavaa läpimurtoa näyttelijänä olemiseen, Valja päättää lähteä. Liftillä Moskovaan, vajaan tuhannen kilometrin päähän. Vastoin kaikkia varoituksia.
Oikein koskettava elokuva lähtemisestä ja arjesta pakenemisesta. Eikä ravintolasali ollut hassumpi paikka sitä katsoa. Kaiuttimien sijoittelu ei ollut tehty valkokangasta ajatellen, joten ääni tuntui kuuluvan väärästä suunnasta. Sai kuvan rauhassa katsoa, ravintolan vilkkain asiakaspiikki sijoittuu keskiyön jälkeiseen aikaan.
* DocLounge Oulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti