Kesäkuun 14. tulee kuluneeksi sata vuotta filosofi Georg Henrik von Wrightin syntymästä. Von Wright (k. 16.6.2003) muistetaan edelleen Suomen ykkösintellektuellina ja akateemikon perikuvana. Hänen humanistiset puheenvuoronsa olisivat tarpeen edelleen.
Suomen Filosofinen Yhdistys juhlistaa merkkivuotta monin tavoin. Kansalliskirjastossa 9.3.-26.8.2016 järjestettävä näyttely Ajatus ja julistus on saanut nimensä von Wrightin esseekokoelmasta (Tanke och förkunnelse, 1955. Suom. Jussi Aro 1961.)
Merkkivuotta juhlistetaan lisäksi konferenssilla, luentosarjalla ja konsertilla. Konferenssin teemana on ihmisyyden tila, The Human Condition. Kansalliskirjastossa maalis-huhtikuussa pidettävässä luentosarjassa suomalaiset filosofit esittelevät von Wrightin filosofiaa. Myös Kansalliskirjastossa järjestettävässä konsertissa kuullaan akateemikon lempisäveltäjiä ja otteita hänen Ludwig Wittgensteinin kanssa käymästä musiikkia koskevasta kirjeenvaihdosta. Luvassa on myös von Wrightin oma sävellys.
Ihmisen historiassa pitkäaikaiset suhteellisen vakaat kaudet ovat olleet harvinaisia. Dynaamisuus, muutos on ihmisen historialle tyypillisempää kuin mikään muu. 1900-luvun mittaan (ja edelleenkin) tuntuu olevan yleistä ajatella ihmisyyden elävän lopun aikoja. Von Wright pyrki diagnosoimaan omaa aikaansa. Tieteellis-teknisen kehityksen loppupäässä hän ei nähnyt hyvää. Kasvulla on rajat.
1990-luvulla von Wright pohti, että uusi keskiaika on alkamassa. Tätä hän ei pitänyt pahana asiana, keskiajalle on lyöty turhaan pimeän ajan leima. Pessimismiin on syytä ainoastaan lyhyellä aikavälillä. Työttömyyden sijaan ihmisille tulisi tarjota tilaa ajatella ja haaveilla. Mutta miten? Esimerkiksi jakamalla työtä, tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia uudella tavalla.
Von Wrightin johtamissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa puhuttaisiin roimista työajan lyhennyksistä.
* SFY: Tulevia tapahtumia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti