Sipilän hallitus ei vatuloi. Se tarttuu toimeen ja määrätietoisesti ratkoo Suomen ongelmia. Hallitus linjasi lokakuun lopulla 2016, että Suomessa aloitetaan "valmistella siirtymistä" sähköiseen äänestämiseen. Työministeri Lindström tarttui toimeen välittömästi ja asetti kolme päivää sitten työryhmän tekemään esiselvitystä aiheesta.
Asiaa vähänkään tuntevat ovat tyrmänneet sähköisen äänestämisen jo vuosia sitten. Se ei yksinkertaisesti samanaikaisesti voi säilyttää vaalisalaisuutta ja olla tietoturvallinen.
Hallituksen ketterä ja nopea reagoiminen saa esimerkiksi Kalevan pääkirjoituksessa täyden tyrmäyksen. Nettiäänestyksen aika meni jo, otsikoi lehti.
Viro aloitti nettiäänestyksen ja Norja teki kokeilunsa aikana, jolloin kysymys ulkopuolisista vaikutusyrityksistä vaalien tulokseen ei ollut ollenkaan niin akuutti kuin nyt. Nyt tilanne on olennaisesti muuttunut.
Hakkerointiepäilyt nousivat pintaan viimeksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Todennäköisesti Venäjän verkkohyökkäyksiä ja vaikuttamisyrityksiä on ollut myös Georgian ja Ukrainan vaaleissa.
Asiantuntijoiden mukaan täydellisen turvallisia tietojärjestelmiä ei ole. Tämä näkemys pitää nyt ottaa vakavissaan. Jos vaalitulosta päästään peukaloimaan tai ilmassa on edes perusteltuja epäilyjä sellaisesta, ollaan kriisissä.
Jos Sipilän hallitus toimisi niin kuin se väittää toimivansa, niin esiselvityksen tekemistä ei olisi aloitettukaan. Viime lokakuun jälkeen sähköisen äänestämisen riskit ovat konkretisoituneet Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Suoria todisteita Venäjän puuttumisesta äänestyksen kulkuun ei ole, mutta epäsuoratkin tiedustelupalvelujen vahvistamat tiedot luovat syvän varjon Trumpin valinnan ylle.
Nyt nettiäänestystyöryhmä istuu marraskuun lopulle asti ja päätynee samaan lopputulokseen kuin Kalevan pääkirjoittaja. Nettiäänestyksen aika meni jo.
Tähdellisempiäkin valtion asioita olisi pohdittaviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti