Liv Strömquist
Kielletty hedelmä
suom. Helena Kulmala
Sammakko 2016
On olemassa kirjoja, joiden olemassaolon toivoisi olevan tarpeetonta. Ruotsalaisen sarjakuvataiteilija Liv Strömquistin (s. 1978) Kielletty hedelmä (Kunskapens frukt) on yksi niistä. Strömquistin sarjakuvateoksen aiheena ovat ’naisen sukuelin’, sen ’tieteelliset’ tulkinnat ja politisoiminen. Ruotsissa suosittu tekijä lähestyy aihetta tiukasti polemisoiden. Lähestymistapaan on selkeät syyt.
Tätä kirjoitettaessa Donald J. Trump on ollut kaksi päivää Yhdysvaltain presidentti. Tänä aikana Trump on jo ehtinyt kieltää valtiolta perhesuunnitteluun rahoitusta saavilta kansalaisjärjestöiltä aborttineuvonnan ja aborttien tekemisen maailmalla. Valkoisen talon jakaman uutiskuvan mukaan päätöstä allekirjoitettaessa paikalla oli seitsemän miestä.
Kielletyn hedelmän aluksi Strömquist esittelee seitsemän miestä, jotka ovat hänen mielestään olleet aivan ”liian kiinnostuneita siitä, mitä tavataan kutsua naisen sukuelimeksi”. Tuo kiinnostus on pääsääntöisesti ollut naisille haitallista, ja se on johtanut jopa ruumiinsilpomisiin ja haudanhäpäisyihin. Klitoris on ollut monille mainituille eriskummallinen ajatuksiin sopimaton ja poistettavaksi joutava osa naisen ruumista. Salemin noitavainoja johtaneille (naimisissa olleille!) miehille klitoris oli todellinen ihmetys, joka todisti sellaisen haltijan olevan paholaisen liittolainen.
Strömquist johdattaa lukijan menneisyyden hassuista ajatuksista suoraan nykypäivään. Monet muun muassa oppikirjoissa esitetyt näkymykset naisen sukuelimestä ovat yhtälailla harhaisia ja todellisuutta vastaamattomia. Ei ihme, että moni nuori peilin ääressä hämmentyy omasta kehostaan. ”Valistavat” tahot ovat tietämättömiä tai – yhä useammin – niitä on kielletty rahoituksen menettämisen uhalla kertomasta asiallista tietoa.
Sarjakuvana Kielletty hedelmä on vahvasti tekstipainotteinen. Tyyli on tuttu muista sarjakuvista, joiden sisältö on pamflettimaista. Tekstin, sitaatin tai lainauksen, voi piirtää ja ja tiettyjen sanojen korostamiseksi on käytössä suuri määrä keinoja. Niitä Strömquist käyttää monipuolisesti. Siksi suomenkielisen painoksen toteuttaminen on vaatinut huomattavan paljon työtä. Siinä Riikka Majanen ja Sonja Yrjölä ovat onnistuneet mainiosti.
Keskeistä Strömquistin sarjakuvissa on kansanvalistustyö. Koska tulilinjalla on moni aikaisempi ’valistaja’, niin hän osaa suhtautua omaan tekemiseensä huumorilla. Omasta viestistään hän ei tingi. Analogioiden ja käänteiskuvien avulla tekee näkyväksi absurdit ajatukset, joita naisista esitetään. Valistusta ja ennakkoluuloista vapaata tietoa tarvitaan yhä edelleen, Trumpin päätösten jälkeen entistä enemmän. Sitä Strömquist tarjoaa terveen epäilyn siementen kanssa, jotka auttavat arvioimaan tarjottua tietoa.
Julkaistu Kaltiossa 1/2017
Kielletystä hedelmästä on kirjoittanut myös Suketus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti