Suomi 100 juhlarahat

Eilinen kohuttiin uusista Suomi 100 juhlarahoista, joiden lyöminen lopulta peruttiin. Valtiovarainministeri Orpo peruutti asetuksen, jolla hän aikaisemmin oli hyväksynyt kolikot.

Ensimmäisen kerran nähtynä kolikon toisen puolen kuva-aihe tuntui tyrmistyttävältä. Tarkemmin asiaan perehdyttyäni päädyin kuitenkin ajattelemaan, että osana kokonaisuutta, kaikkiaan viiden kolikon sarjaa, aihe on sopiva ja hyväksyttävä.

Tyrmistys ja kolikoiden lyömisen peruminen menevät Rahapajan markkinoinnin piikkiin.

”Tilaa upea juhlaraha! Nostalginen Itsenäisyyden vuosikymmenet 1917-1939 -juhlaraha avaa hienon, Suomen itsenäisyyden tarinan saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta kertovan rahasarjan”, kertoi markkinointiteksti.

Rahapaja on jo vuosia harjoittanut Suomessa markkinointitapaa, jossa hehkutetaan juhlarahojen aiheita arvostukseen ja nostalgiaan vedoten. Onneksi ei ihan niin räikeästi kuin Suomen Moneta tekee. Juhlarahojen määrän moninkertaistuttua 2000-luvulla aikaisempaan verrattuna markkinointi tuntuu usein ylisanaiselta. Ennen kohujuhlarahan julkaisemista tänä vuonna on jo lyöty neljä juhlarahaa.

Ilkka Suppasen suunnittelema rahasarja olisi hieman uudistanut juhlarahagenreä. Se olisi hyvin sopinut satavuotisjuhliin. Kansalaissodan lisäksi nimettyinä aiheina ovat sotalapset, pakettipelto, rakennemuutos ja globaali oikeudenmukaisuus. Toisella puolella on suomalaisten aikaansaamia merkittäviä rakennuksia. Näistä olisi voinut myös herätä närää, sillä vain yksi on pääkaupunkiseudun ulkopuolelta: Merikosken voimalaitos.

Monissa medioissa julkaisematta jääneessä tiedotteessa tekijä kertoi seuraavasti:

Itsenäisyyden vuosikymmenet -sarjan juhlarahat kertovat Suomen historiasta
Juhlarahojen ilme on suunnittelija Ilkka Suppasen näkemys Suomen itsenäisyyden vuosikymmenistä. Suppanen teki merkittävän taustatyön juhlarahojen suunnittelua varten ja tutki aihetta useiden eri asiantuntijoiden kanssa.
”Juhlaraha ei juhlista kansalaissotaa vaan tuo esiin sen, että Suomi selvisi tästä vaikeasta ajasta. Valitsin sarjan ensimmäiseen juhlarahaan tunnuspuolen aiheeksi kansalaissodan, sillä kansalaissota kertoo ajanjakson 1917-1939 merkittävimmästä haasteesta ja siitä toipumisesta. Juhlaraha pohjautuu Työväen Arkiston valokuvaan, joka viesti mielestäni kaikista kuvista selkeimmin kansalaissodan luonnetta”, Suppanen sanoo.

Kohu on siis markkinointipuolen moka. Tämä rahasarja olisi pitänyt esitellä kerralla eikä Rahapajan tavanomaisia tekstinikkareita käyttäen. Itsenäisyyden juhlarahat olisi pitänyt esitellä niiden arvolle sopivalla tavalla.


* Kuvat Googlen välimuistista