Savukeitaan paketista valikoitui tällä kertaa kirjoituksen aiheeksi belgialaisen surrealistin Achille Chavéen Keitteitä ja valittuja runoja (Savukeidas 2014). Aforistikot ovat vuosien mittaan keksineet ajatelmilleen monenlaisia nimiä. Chavéen muunnelma aiheesta on keite. Niitä ilmestyi kuusi kokoelmaa.
Aki Räsänen on valikoinut ja suomentanut keitteitä ja runoja edustavan kokoelman. Chavée kirjoittaa itsestään, usein ironisesti. Surrealistin kirjoittamiksi tekstit avautuvat helposti.
"Olemattomuuden varalle säästetään hirvittävästi", on Chavée todennut huhtikuussa 1959. Samaan aikaan hän on päätynyt ajattelemaan, että "en enää jaksaisi opetella lukemaan." Mitä jos pitäisikin opetella uudestaan lukemaan? Saattaisi jäädä useimmilta meistä tekemättä.
Tässä muutamia muita keitteitä.
Kai teilläkin on kaapillinen naisten alusvaatteita?
Pidän hylyistä, jotka tuntevat rapistumisensa.
Tuoli istuu aina.
Aina on kyse oman varjon ikuistamisesta.
Älkää pissikö sarkofagiinne.
Ektoplasman vastaanottaminen ei ole helppoa.
Sade lankeaa täysin välinpitämättömästi.
Intuitioihmisiä varten on joskus savua ilman tulta.
Varmuus on punainen juuri.
Vanha haave on tekoparta.
Varo sitä haavaa, josta ei jäänyt arpea.
Ei tuntematonta vaan tuttua kannattaa varoa.
Olen toisinaan hämmästyttävän taitava olemaan poissa.
Hiljaa, Chavée, pitkästytät minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti