maanantai 5. maaliskuuta 2012

Hiihdetään Talvisodan hengessä


Yle Puheen urheilulähetyksiin alkaa jo tottua. Eilen hiihtolomaseuduille autoillessa kuuntelimme Salpausselän kisoja. Hiihtourheiluselostuksen lomassa haastateltiin niin suorittajia kuin suoritusten mahdollistajia. Yksi jälkimmäiseen joukkoon kuuluva oli Maastohiihto ry:n toimitusjohtaja Mika Kulmala, joka toimensa puolesta valitteli Suomessa hiihdettävän "talvisodan hengessä".

Urheilujohtajat luovat lajeistaan näköjään mielellään sotahenkisiä. Jääkiekkomainonnassa käytetään sotakuvastoa, viime aikoina vähemmän menestyksekkään lajin täytyy tyytyä etsimään vertauskuvia alakynteen joutumisesta.

Toimitusjohtaja Kulmalan sotahistoriasta hakema kansallista yhtenäisyyttä kuvaava vertaus ei tuntunut istuvan hänen muihin linjauksiinsa tai maastohiihtäjien itsensä kokemaan. Kulmala painotti, että lajiliiton johdon tehtävä olisi etsiä muutamia potentiaalisia menestyjiä joiden valmentamiseen liiton varat satsataan. Muutamat hiihtäjät valittelivat, että liitto ei lähetä kansainvälisiin kisoihin sitä määrää kilpailijoita mihin sillä olisi mahdollisuus. Uusille kyvyille ei ole tarjolla näytönpaikkoja. Miten siis potentiaaliset menestyjät löydetään?

Kulmala tarkoitti "talvisodan hengellä" resurssien vähyyttä. Kulmala puhui samassa yhteydessä norjalaisten budjetista, suomalaisella maastohiihdolla on naapuriin verrattuna huomattavasti paljon vähemmän rahaa käytettävänä.

Talvisodassa oli tietyllä tavalla kyse resurssien puutteesta. Vastustajalla oli lähes kaikkea enemmän. Suomen armeija oli 1930-luvulla valtion budjetin kokoon verrattuna hyvin resursoitu. Ongelmana oli se, että määrärahat käytettiin organisaatioon ja kantahenkilökunnan kasvattamiseen. Omaan vaalipiiriin tarvittiin varuskunta, sukulaisille ja kumppaneille varmoja työpaikkoja. Valmistautuminen vihollisen hyökkäykseen jäi vähemmälle, ja viime hetkeen.

Talvisodan henkistä yhtenäisyyttä ei kilpahiihtäjäporukoissa viime vuosina ilmeisesti ole ollut. Kotikatsomoihin saakka ovat kaikuneet kiistat. Kilpailijoita on asetettu epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi syntymävuoden perusteella. Toiset joutuvat antamaan voittorahoistaan prosentit liitolle, toiset eivät. Epäluottamuksesta kertoivat illan urheilu-uutisetkin.

Talvisodassa reilut kaksikymmentä vuotta aikaisemmin keskenään sotineet asettuivat yhteiseen rintamaan saman asian puolesta. Sellaista yhteenliittymistä hiihtäjien kesken ei ole. Entiset kilpahiihtäjät jatkavat edelleen Lahden 2001 MM-kisoja oikeusistuimissa.

Suomen Maastohiihto ry on vuonna 2010 perustettu urheilujärjestö, joka toimii Suomen hiihtoliiton alaisuudessa. Maastohiihto ry:llä on luottamusjohtoa, henkilökuntaa, valmennusjohtoa, joukkueenjohtajia ja työryhmiä. Suomi on jaettu yhdeksääntoista hiihtopiiriin. Niistä vastaavat itsenäiset rekisteröidyt yhdistykset, joiden tehtävänä on organisoida ja koordinoida toimintaa alueellaan. Suomen hiihtoliitolla on luonnollisesti oma luottamusjohtonsa, henkilökuntansa ja työryhmänsä. Hiihtoliiton nettisivujen mukaan Skisport Finland ry on oma itsenäinen yhdistyksensä, jolla on oma organisaationsa.

Varsinainen hiihtourheilu- ja -harrastustustoiminta tapahtuu urheiluseuroissa.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset