Kaksituhatta vuotta sitten vuonna 8 keisari Augustukselta kävi käsky, että runoilija Publius Ovidius Nason (43 eKr-17 jKr) oli muutettava valtakunnan pääkaupunki Roomasta Mustameren rannalle Tomisiin (nykyinen Constanta Romaniassa). Augustus ei ollut huolestunut viisikymppisen kaunosanailijan terveydestä lähettäessään tämän aurinkorannikolle, vaan Rooman nuorison turmelemisesta kirjoituksillaan ja jostakin muustakin.
Ovidius itse kirjoitti syitä olevan kaksi: carmen et error, runo ja virhe. Runo oli tietenkin kirjoitus Ars Amatoria (Rakastamisen taito), jossa Ovidius opastaa kanssaihmisiään rakastamisen vaikeassa taidossa. Toisen hyvänä pitäminen ja nautinnon saaminen siitä on kautta historian ollut vaarallista, ainakin ääneen sanottuna, ja varsinkin kirjoitettuna.
Suomeksi Rakastamisen taito ilmestyi vuonna 1965 Seppo Heikinheimon suomentamana ja Rauno Westrén-Dollin kuvittamana. Heikinheimohan tuli kuuluisaksi Helsingin Sanomien pelättynä musiikkikriitikkona ja Westrén-Doll muun muassa Uuden Kuvalehden graafikko-kuvittajana.
Rakastamisen taidosta on otettu neljä painosta, viimeisin vuonna 2006 Gummeruksen julkaisemana. Aikaisemmat kolme kustansi Weilin & Göös (1966, 1988).
Virheen sisältöä Ovidius ei määrittele. Mutta hän kertoo sen olleen pahempi kuin murhan ja aiheuttaneen enemmän harmia kuin runouden.
On arveltu runoilijan sattuneen väärään paikkaan väärään aikaan. Samana vuonna Ovidiuksen kanssa Augustus määräsi sisäiseen karkoitukseen kaksi lapsenlastaan Agrippa Postumuksen ja Julia nuoremman, lisäksi hän teloitutti Julian aviopuolison keisarin vastaisesta vehkeilystä. Koska kansaa kiukutti vieläkin Caesarin vieraissakäymisen muuttaminen aviorikokseksi, juoruttiin mieluusti jotain sen suuntaista tapahtuneen. Ja 'sen' näkemisestä olisi Ovidiusta rangaistu.
Todennäköisemmin oli kuitenkin kyse keisarin vastaisten salaliittopuheiden kuuleminen ja niiden kertomatta jättäminen viranomaisille. Oman maan sisällä karkotetun ei parane vähätellä tekemisiään. Vuonna kahdeksan Ovidius oli saanut valmiiksi kuuluisimman teoksensa, Metamorphoses (Muodonmuutoksia), jossa yhteiskunnallisenkin muutoksen mahdollisuuksia käsitellään.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Ovidiuksen tekstejä ensimmäisen kerran painettiin Turussa Frenckellin kirjapainossa kaksi sataa vuotta sitten 1808. Painokoneissa oli tuolloin Publii Ovidii Nasonis Metamorphoseon libri XV. : Editio nova diligentissime expressa. Yhteiskunnallisen muutoksen aikaan tarvittiin yhteiskunnallista muutosta käsittelevää kirjallisuutta. Tai: melkoinen sattuma.
Suomeksi Muodonmuutoksia saatiin vasta 1935 V. Artin käännöksenä. Uusi laitos syntyi 1997 Alpo Röntyn tekemänä (WSOY). Milleniumin kunniaksi ilmestyi Metamorphoses selectae, Päivö ja Teivas Oksalan suomennosvalikoima (Artipictura).
(kuva wikipediasta, Ovidiuksen patsas Constantassa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti