Näinä kansallisen surun aikoina ajattelisi, että yhteisöllisyyttä lisäävät toimet saisivat poliittisilta päättäjiltä yksimieliset myötämieliset päätökset. Lasten ja nuorten asioiden käsittelyssä tuntuu edelleenkin painavan enemmän raha kuin mikään muu.
Eilisessa Kalevassa Oulun kaupunginhallituksen jäsen Kari Myllyniemi (kesk.) esitteli tehtyä päätöstä, että Kastelliin tulee 1500 oppilaan jättikoulu. Samoihin tiloihin tulee lisäksi Tenavalinnan päiväkoti ja Sairaalarinteen sairaalakoulu. Asiantuntijat, opettajat ja oppilaiden vanhemmat ovat aikaisemmin tyrmänneet kaupungin suunnitelmat, Kalevakin on kampanjoinut näin suurta koulua vastaan.
Kari Myllyniemi kertoo Kalevalle, että hankkeen läpivienti valtuustossa on jo etukäteen varmistettu. Syyskuussa on pidetty valtuutettujen epävirallinen kokous, jossa toteuttaminen hyväksyttiin.
Näin kunnallisvaalien alla on kiva kuulla näin rehellistä puhetta. Asiat on jo sovittu ja päätetty, valtuuston (epävirallinen) siunaus hommattu. Itke kotonasi äänestäjä, meille et mahda mitään.
Valitettavasti Myllyniemi ei kerro ketkä nykyisen valtuuston jäsenistä ovat jo ennakkoon lyöneet kantansa lukkoon kouluasiassa.
Opetustoimen tilaaja-tuottajamalli jäi vielä pöydälle, mutta se tullaan hyväksymään viikon päästä, kerrotaan.
66-vuotias entinen kansanedustaja Myllyniemi tulemalla julkisuuteen tällaisella asialla halunnee ilmoittaa, ettei halua tulla enää valtuustoon valituksi.
Muuta selitystä en julkitulolle osaa löytää.
Jos positiivisia puolia Kastellin tulevasta jättikoulusta hakee, niin sellainen on lyhyt matka sairaalan ensiapupoliklinikalle. Tulevien kouluammuskelujen uhreilla on paremmat mahdollisuudet selvitä, kun matka polille mitataan sadoissa metreissä.
(Kuva eduskuntamatrikkelista)
4 kommenttia:
Jättikoulun toteuttamisesta päätettiin eilen: Kaleva: Kastellin suurkoulu toteutuu. Tässä(kin) sähköisen äänestämisen 'edut' toteutuivat. Kaleva kertoo, ettei äänestyksestä ei jäänyt jälkipolville dokumenttia, sillä äänestyskone teki juuri ratkaisevalla hetkellä tenän eikä karttaa valtuutettujen äänestyskäyttäytymisestä kirjaantunut.
Tosin hanketta päätettiin jatkaa selvin luvuin 51-16, mutta silti olisi ollut mukava tietää kuka mitenkin äänesti.
Helsingin Sanomissa on suurkouluja taustoittava juttu Yhä useammat käyvät vastedes jättikoulua.
Näiden suurkoulujen kehittelyn jatkamisen sijaan poliitikoilla olisi ollut hyvä mahdollisuus osoittaa, että yhteiskunta oikeasti voisi ottaa jonkin uuden suunnan, voisi reagoida tapahtuneisiin traagisiin ampumisiin.
Nyt sellaista ei annettu, vaan päinvastoin. Meno saa jatkua entisellään. Annetaan viesti, että on tärkeämpää taata jollekin salibandy tms. urheilujoukkueelle liigaehdot täyttävä kenttä kuin ...
Lueskelen toisinaan sinun vanhempia tekstejäsi ja tämän yhteydessä tuli mieleeni eräs korkeasti koulutettu tuttava, joka muutti pari-kolme vuotta sitten Mikkelistä Ouluun ja tuskaili siellä vallitsevaa laestadiolaista "veljeshenkeä" kun se tunkee työpaikoilla ja kaikissa hankkeissa mukaan kuvioihin vaikka mitä tekisi. Ja hän, ilman tätä ominaisuutta ja veljeilyä, tuntee jäävänsä seinäruusuksi etujen jakamissessioissa.
Olikohna ko. Kastellin hankkeen taustavoimina samoja piirteitä ja vaikuttimia? Entä mikä osuus laestadiuksen veljeshengellä oli Knin Norssin lakkauttamisessa? (Jupisen edelleen asiasta varmaan niin kauan kuin elän, otti se niin tilliin koko tapaus)
Vieraaksi ovat lestadiolaispiirit jääneet. Kyllä niiden vaikutukseen (ja vastavaikuttamiseen) silloin tällöin törmää. Kastellin koulun tapauksessa urheilupiirit taisivat kuitenkin vaikuttavampia olla.
Kajaanin norssille kävi kyllä onnettomasti, ja mielestäni turhaan. Olisi täällä Oulussa opiskelijoita muutenkin riittämiin ollut.
Lähetä kommentti