perjantai 28. marraskuuta 2008

Eroon sokeritoukista?


Tähän aikaan vuodesta usein herää huomaamaan, että sokeritoukat ovat vallanneet asunnon. Kaipa ne harmittomina seuralaisina viettävät elämäänsä seuranamme muinakin vuodenaikoina, mutta (ulko)valon vähentyminen saattavat pieneläimet uskaliaammille retkille huoneistoihin sellaisinakin kellonaikoina, jolloin ihmisasukkaatkin ovat hereillä.

Sokeritoukka (Lepisma saccharina) on ihan varsinainen hyönteinen, eikä 'toukasta' koskaan muodonmuutoksen kautta muuta synny. Englannissa eliötä kutsutaan silverfishiksi, hopeakalaksi värityksensä mukaan. Täysikasvuisena se on noin senttimetrin pituinen ja elinvuosia ötökälle hyvissä oloissa kertyy kolme, neljä. Suippenevassa takapäässä on kolme sukasta, joista parhaiten saa lajimäärityksen tehtyä.

Ravinnokseen sokeritoukat syövät kaikkea tärkkelyspitoista ja ne viihtyvät parhaiten kosteissa tiloissa. Kerrostalossa ei kannata kuvitellakaan paasevansa eliöistä kokonaan eroon, ellei kiehuvalla vedellä holvaa viemäreitään joka päivä.

Haittaa sokeritoukista ei ole. Kerran kuulin väitettävän, että toukat olisivat syöneet liimaselkämykset eräästä sarjakuva-albumikokoelmasta, mutta epäilen todenperäisyyttä. Sen sijaan alareunastaan repsottavat tapetit saattavat olla sokeritoukkien mahan täyttämisen seurausta. Liisterihän on hyvin tärkkelyspitoista.

Kiusallisen suureksi kasvaneen jalkalistan taakse pesiytyneen populaation voi hävittää Raidilla. Ruiskuttamalla kaikki kolot ja lattiaa 20-30 sentin leveydeltä esimerkiksi aamulla töihin lähtiessä voi illalla kotiin tullessaan imuroida koko joukon menehtyneitä ja pökertyneitä yksilöitä saaliikseen. Muista viedä pölypussi samantien ulos, jotteivat heräilevät yksilöt väistä kohtaloaan.

WC- ja saunatiloissa sokeritoukat voivat olla hyödyllinen kumppani. Elikot kun syövät mielellään homeitiöitä ja niiden ei soisi sienikasvustoiksi asti pääsevän kenenkään huoneilmaa pilaamaan.

2 kommenttia:

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Suhtaudun sokeritoukkiin huumorilla niin kauan kuin ne ovat kylppärissä, mutta keittiö... En ole koskaan myrkyttänyt. Opiskeluaikoina sokeritoukkien pyydystys vessapaperin palalla kylpyhuoneen lattialta oli edullinen reaktiokykypeli.

Reijo Valta kirjoitti...

Tuota reaktiokykypeliä illalla harrastin, siitäpä kirjoituksen aihe muotoitui.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset