Mitä lienee miettinyt kuopiolainen johtava viranhaltija, joka otti mukaansa kansalaiskuulemiseen turvamiehen? Helsingin kaupungin liikennelaitos on lisännyt vartijoiden määrää metrossa kaksinkertaiseksi, vaikka järjestyksenvalvojien mukaan viimeisen kymmenen vuoden ajan häiriöt ovat vähentyneet ja vartijat yleensä vain ajelevat edestakaisin toimettomina.
HKL:n ratkaisu vartijoiden toimettomuuteen on ollut lisätä heidän valtuuksiaan. Junapartiot voivat jatkossa toimia pikkupoliiseina.
Jos ajattelee, että vajaat kaksikymmentä vuotta sitten edes pääministerillä ei ollut turvamiehiä, niin kuopiolaisen toimialajohtajan ratkaisu tuntuu käsittämättömältä.
Toimialajohtaja meni Kuopion Yhteiskoululle kertomaan, että se lakkautetaan. Savon Sanomien mukaan hänellä ei mitään muuta sanottavaa ollutkaan. Ainoa peruste lakkauttamiselle oli, että "säästöjä on saatava aikaan".
Kuopion Yhteiskoulun lakkauttamisesta on tiedetty jo suurinpiirtein vuoden verran. Ilmoituksen aiheena oli, että lakkautus tehdään nopeutetussa aikataulussa.
HKL:n peruste vartijoiden lisäämiselle oli, että kansalaiset mielipidetiedusteluissa ovat kertoneet turvattomuuden tunteen lisääntymisestä.
Olisiko kunnallisten päättäjien syytä pohtia, mistä turvattomuuden tunteen lisääntyminen johtuu? Mikä rooli voisi holtittomilla, käsittämättömillä, vain rahaan vedoten tehdyillä päätöksillä olla tähän yleisen turvallisuuden tunteen katoamiseen.
Kuopion Yhteiskoulu on maan toiseksi vanhin, vuonna 1892/3 perustettu yhteiskoulu. Vanhempi on vain Helsingin 1886 perustettu.
Kun katukuvasta vanhoja instituutioita hävitetään niks naks, niin sehän turvallisuuden tunnetta lisää.
(Kuvassa esimerkki Kuopion kaupungin menneinä vuosikymmeninä tekemistä hukkainvestoinneista Valkeisenlammen rantaan)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti