Ville Ranta on useasti ikuistanut Oulun keskustasta Pikisaareen johtavan kevyenliikenteen sillan sarjakuviinsa. Rannalle kokemus on usein ollut hyytävä, mereltä puhaltava tuuli käy sillalla luihin ja ytimiin. Etenkin talvisin.
Eilen Oulun Lyseolla kantaesitettiin Olli Kortekankaan klarinettikvintetto Boreas. Säveltäjän mukaan kolmiosaisen teoksen nimi, pohjatuuli tai tarkemmin pohjoiskoillistuuli, tulee ymmärtää enemmän runollisena kuin konkreettisen ohjelmallisena.
Junnaavan tuima tuuli ujeltaa etenkin teoksen toisessa osassa, kuulijan osaksi jää antaa sille merkitys.
Ohjelmalehtisessä Kortekangas kertoo, että Oulun sääilmiöistä hänelle usein nousee mieleen talvinen Pikisaaren sillan ylitys. Siitä inspiraatiota lienee tuohon kohtaan tullut.
Boreas on omistettu Oulun Sinfonian muusikoille ja erityisesti Markku Korhoselle. Kvintetossa juuri Korhonen soitti klarinettia.
Teos ei yksinomaan talvisissa tuulissa kulje. Loppua kohden lempeämmät länsituulet houkuttelevat kevättä esiin.
Ville Rannan lapsia perässään vetävä sarjakuvahahmo on joskus karauttanut pulkan sulavan lumen alta paljastuneeseen asfalttiin. Kortekankaan sävellys ei kevään lähestyessä karahda, vaan heittää lopuksi ikäänkuin iloisen kysymyksen, joko se on täällä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti