 |
| Guggenheim Fantasma |
"Helsingin kaupunginmuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin korkealentoiset ylistyspuheet kääntyvät teennäisyydessään hanketta vastaan", kirjoitti Uutispäivä Demari viime viikolla pääkirjoituksessaan. Otso Kantokorven ei viime viikkoina ole juurikaan tarvinnut Guggenheim-hanketta vastustaa, sen työn on Gallen-Kallela-Sirén tehnyt itse.
Sosiaalisen median kautta on levinnyt Gallen-Kallela-Sirénin Nelosen uutisille antama haastattelulausunto, gutenbergiläisen alfabeettisen universumin hylkäämistä ja ulkoavaruuden ufojen hyökkäykseltä suojautumista käsittelevä lyhyt esitelmä ja vaikkapa vuonna 2009 Helsingin Sanomien mielipidesivulle kirjoitettu vastakirjoitus ovat herättäneet hämmästystä. Nelosen sivuilla taisi olla uutinen siitäkin, että Gallen-Kallela-Sirén-haastatteluvideo on kerännyt ennätyksellisen katsojamäärän.
Gallen-Kallela-Sirén kuuluu Teemu Mäen nimeämään kolmen koplaan, joka vastustaa suomalaisen taide-elämän maolaistamista. Ainakin 2009 Gallen-Kallela-Sirén käytti vielä suomettumiskorttia julkisesti, onneksi sitä ei (vielä) ole Guggenheim-keskustelussa kuultu. Ja toivottavasti ei kuullakaan, se toivottavasti on jäänyt alfabeettiseen universumiin.
Eilen Demarissa esiteltiin Matti Klingen ajatuksia hankkeesta. Katajanokkaa ei pitäisi pilata moisilla amerikkalaisilla rakennuksilla. Helsingin engeliläinen henki tulisi säilyttää. Guggenheimin sijoituspaikaksi Klinge esittää Kiasmaa.
"Siinä toteutuisi kaikki, mitä he [Guggenheimin edustajat] tavoittelevat", Klinge totesi toimittaja Sari Salorannalle.
Gallen-Kallela-Sirénille Guggenheim edustaa uuden visuaalisen aikakauden alkamista, visuaalisen lukutaidon kehittymistä ja laajempaa ymmärtämistä. Taidehistoriassa puhutaan usein fantasmasta, imaginaarisen erityisesta rakentumisesta. Ehkä Gallen-Kallela-Sirén on jättänyt sanan pois esityksistään, ettei -- kuten on tavallista -- sitä sekoitettaisi fantasiaan, kuvitelmien maailmaan. Sellainen ei olisi hyväksi millekään hankkeelle.
Suomentaja Mika Siimes on koonnut Julia Kristevan Musta auringon lyhyen sanaston lukijan avuksi. Sanastossa ei ole pyrittykään selittämään vaikeita käsitteitä tyhjentävästi. Fantasman Siimes kertoo Lacanin mukaan olevan 'jähmettynyt kuva', joka estää traumaattisen kokemuksen paluun tietoisuuteen.
Kolmen koplalle ja Suomelle ylipäätään Guggenheimin toteutuminen olisi turmioksi. Suomettumistrauma jähmettyisi visuaaliseksi universumiksi, ja traumaattinen kokemus ei koskaan tulisi tietoiseksi, käsiteltäväksi, korjattavaksi ja ylipäästäväksi.
 |
| Guggenheim Fantasma II |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti