Toissapäivänä olin Pohjois-Pohjanmaan museolla kuuntelemassa rakennustutkija Juhani Turpeisen luentoa. Turpeinen kertoi rakennustutkijan työstä ja rakennusperinnön suojelemisesta. Entisen Oulun läänin alueella suojelusta vastaa Pohjois-Pohjanmaan museon kolme työntekijää. Museolla on yhteistyö sopimus Museoviraston kanssa, lausunnot alueen kohteista ja ympäristöistä antaa siis Pohjois-Pohjanmaan museo.
Suurin osa työajasta kuluu kaavoitukseen. Museolta ollaan mukana viranomaisyhteistyössä jo kaavoja tehtäessä, näin suojelunäkökohdat tulevat huomioiduiksi jo varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa museo voi kuitenkin vaikuttaa hyväksymiseen, antaa lausuntoja ja pyytää korjaamaan kaavojen epäkohdat.
Turpeinen piti toimeansa pääasiassa puhetyönä. Rakennustutkijan on valistettava, neuvottava ja rohkaistava. Tärkeintä olisi löytää kullekin paikalle siihen sopiva luonteva käyttö. Tyhjillään olevat rakennukset rapistuvat nopeasti.
Suomessa kiinteistön omistajan oikeudet ovat hyvin vahvat. Jos omistaja on haluton pitämään huolta rakennuksistaan, niin viranomaisilla ei ole juurikaan keinoja siihen velvoittamisessa. Korkeimpaan oikeuteen päätyneet jutut ovat poikkeuksetta päätyneet omistajan voittoon.
Kyse on yleensä ollut muotoseikoista, ei suojelun merkityksestä. Humanistitaustaisten lausunnonantajien pitääkin olla tarkkana, jotta juridiset yksityiskohdat tulevat täsmälleen oikein.
Turpeinen ei tahtonut korostaa oikeusjuttujen merkitystä. Silti ne ohjaavat työtä. Muualla Euroopassa rakennusperinnön vaalijalle on annettu enemmän työkaluja, jopa mahdollisuus pakottaa omistaja myymään talonsa, josta hän ei huolta pidä.
Toinen suojelua vaikeuttava tekijä on rakennusmääräykset. Erilaisia käyttötarkoituksia varten on annettu laajalti määräyksiä, ja niitä olisi noudatettava vanhoissakin rakennuksissa. Siksi olisikin erinomaisen tärkeää löytää luontevia käyttötarkoituksia. Ettei korjausten yhteydessä jouduttaisi tuhoamaan perinnearvoja.
On jopa vaadittu, että kulttuurihistoriallisia kohteita remontoitaessa niihin olisi vaihdettava energiansäästöikkunat. Tällainen tapaus oli Turussa viety oikeuteen. Perinnönvaalijoiden onneksi oikeus totesi, että kulttuurihistorialliset arvot ohittavat uusille rakennuksille tarkoitetut vähimmäisvaatimukset. Vanhassa talossa saa remontinkin jälkeen olla vanhat ikkunat.
Luonteva käyttö ja jatkuva hoito, siinä tärkeimmät keinot rakennusperinnön suojelemiseksi.
* Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti