Charles Bukowski ja Robert Crumb tekivät yhteistyönä kaksi kirjaa 1980-luvulla. Toinen niistä, There's No Business (1984) on julkaistu suomeksikin Seppo Pietikäisen kääntämänä nimellä Vitsit vähissä (Fanzine 1986). Toinen, Bring Me Your Love (1983), on jäänyt suomentamatta.
Bukowskin kuoleman jälkeen on syntynyt kolmaskin Crumbin kuvittama Bukowski-kirja, kirjailijan 1990-luvun alun päiväkirjamerkintöihin perustuva The Captain is Out to Lunch (1997).
Vitsit vähissä on lyhyt novelli. Manny Hymanin ura koomikkona päättyy jo sivulla 17. Crumb on kuvittanut tarinaa neljällä kuvalla, ja lisäksi teoksessa on kolme muuta Crumbin piirrosta kansikuva mukaan lukien.
Crumb kuvittaa Bukowskia omalla tunnetulla tyylillään. Kuvat ovat kuin ruutuja sarjakuvasta. Ne yksityiskohtaisesti kuvittavat jonkin Bukowskin tekstin kohdan. Crumb on kirjoittanut tuon tekstin myös kuvan oheen luettavaksi. Lukija saattaa kuvitella koko Bukowskin Vitsit vähissä-novellin sarjakuvana.
Crumbin sarjakuvat vilisevät stereotyyppisiä hahmoja, myös niitä arveluttavina pidettyjä rodullisia. Crumbia ei kuitenkaan ole syytetty rasismista. Päinvastoin hän on saanut kiitosta yhdysvaltalaisessa kulttuurissa vallitsevien stereotypioiden paljastamisesta. Alistavien kuvastojen vahvistaminen on eri asia kuin rasististen asenteiden paljastaminen kuvien avulla.
Ylipäätään Crumb satirisoi kaikkea ja kaikkia, myös itseään. Omaa itseään hän tuntuu käsittelevän kovemmin kuin ketään muuta. Sellainen mies sopii Vanhan likaisen miehen kuvaajaksi mitä uskottavimmin.
Robert Crumbin virallisten nettisivujen kautta voi tiedustella Crumbin mielipidettä eri ihmisistä. Viime maaliskuussa nettisivujen juttusarja eteni kolmanteen osaan, jossa Crumb esimerkiksi kehuu Serena Williamsia superamatsooniksi.
Crumb muistelee myös Bukowskia. Haastattelu ei suoraan kerro mitään miesten välisestä yhteistyöstä, mutta sen voi päätellä tapahtuneen pääasiassa kirjeitse.
Tässä yhteydessä olisi varmaan hyvä muistuttaa, että Crumbkaan ei ole tunnettu seuramiehen taidoistaan.
Robert: "Love ’im, love his writing. He was a very difficult guy to hang out with in person, but on paper he was great. One of the great American writers of the late 20th Century."
Alex: "You spent a little bit of time with him?"
Robert: "A little bit, not much. Yeah, when he was in social situations, he desperately wanted to numb himself with alcohol. He was very uncomfortable around people; a very solitary guy basically. He wanted to get laid and all that but... [starts laughing] The last time I saw Bukowski, he came to this party in San Francisco, it was a poetry reading. And these two women that I knew (Susan and Jane, I actually did a comic strip about them,) they just kind of closed in on Bukowski. One was talking to him in one ear and the other was talking to him in his other ear. He was standing there with a beer bottle in each hand and getting drunk as fast as he could. And the last moment I saw him, they were leading him off to the bedroom. That’s the last time I ever saw Bukowski."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti