Iltapäiväretki Muhokselle

Oulujokea Muhoksen kirkon rannasta.

Teki mieli junailla. Niinpä nousin Oulun rautatieasemalta itään menevään pikajunaan ja matkustin Muhokselle. Puolitoista tuntia myöhemmin tulin takaisin. Opiskelijalipulla matkat kustansivat 6,10 €. Oulusta lähteminen maksoi kymmenen senttiä enemmän kuin palaaminen.

Mitä naapuripitäjästä ehti puolessatoista tunnissa nähdä? Kirkonkylän raittia kulkiessa tuntui kuin olisi kulttuuritapahtumassa ollut. Lisäkseni jalan liikkeellä oli lähinnä keski-ikäisiä naisia.

Rautatieaseman puistossa oli pitkän vihan aikaan vaikuttaneen Musta-Nykyrin muistomerkki. Juttuja venäläisiä kurmoottaneesta Pekka Olavinpoika Nykyristä on paikkakunnalla kerrottu iät ja ajat, ensimmäisenä niitä kirjasi ylös Kristfrid Ganander. Muistomerkin pystytti sukuseura vuonna 2008.

Kunnanviraston kupeeseen on vuonna 1973 istutettu Kirkkosaaren parhaimpien mäntyjen siemenistä kasvatettu männyn taimi. Puun oli tarkoitus kuvastaa kunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyötä. Jo aikaa sitten joku on taittanut yhteistyömännyn latvan, ja puu kasvaa kolmeen eri suuntaan.

Torilla polskivat Oskari Jauhiaisen lohet, samalla aukiolla valtion virastotalon edessä on Tyttö-patsas. Tytöstä ei tarkempia tietoja ollut saatavilla. Liekö niin tarkotuksella, saa katsoja kuvitella sen kuvastavan kuuluisaa Muhoksen Mimmiä tai paikkakunnalla syntynyttä vielä kuuluisampaa Armi Kuuselaa.

Oli tytölle tuotu rukkaset. Mitä liene niillä haluttu sanoa.

Seitsemän kilometrin päässä kirkolta olisi Sakari Topeliuksen isoisän isän isonvihan aikaisen piilopirtin paikalla muistokivi. Sinne asti en ehtinyt. Topeliuksen isoisän isä joutui venäläisten viemaksi, ja satusetä Topelius kirjoitti Koivun ja tähden tuon tositapauksen innoittamana. Muistokivi ei siis oikeastaan ole kuuluisuuden isoisän isälle, vaan hänen tarinastaan syntyneelle sadulle.

Topeliuksen satujen perintö elää Muhoksella. Ensi torstaina Muhoksen kirjastolla klo 18.00 Kirsti Mäkinen kertoo saduista. Juliste näyttäisi Esa Holopaisen tekemältä.

Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksen (jossa on muun muassa Muhoksen kirjasto) puistossa on topografien vuonna 1998 istuttama pihlaja. Vuonna 1947 Suomen peruskartoitus aloitettiin karttalehdeltä 3421 12 Hyrkäs, ja puu kunnioittaa kaikkien laajaan työhön osallistuneiden panosta.

Kävin vielä jokirannassa, katsomassa kirkon ja syömässä. Paluujunaa odotellessa silmiin pisti tämä nuorten muhoslaisten mopoilijoiden taidonnäyte.

* Muhos - nähtävyydet