Tänään vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Sen kunniaksi siis liput liehuvat. Suomen kielen päivänä sopinee antaa puheenvuoro vanhoille kainulaisille. Eija Söderholm on kerännyt juttuja Ruijan suomalaisilta. Niiden joukossa on muun muassa seuraava tarina:
Kaupissa asui ennen meiđän äijivainajaa semmoinen kova mies, jonka nimi oli Kaupin Olli. Kaupin Olli oli mielestänsä koko Vankan vahviin mies ja kaikkiin paras pykimies kans.
Tullee sitte kerran Kaupphiin yksi suomalainen, työtä hakemhaan tietenki.
Kauppi kyssyy, ette minkälaista työtä mies saattais tehđä.
”No vaikka minkälaista”, vastas mies.
”Saatatko sie huonheita rakenttaat?” kysyi Kaupin äijä.
”Saatanhan mie”, vastas suomalainen. ”Kyllä mie olen rakentannu vaikka minkälaissii pytinkiitä. Mutta minkälaissii pytinkiitä sie itte olet rakentannu?” kysyi sitte.
”No, olen mie kerran rakentannu oikhein ison navetanki, paljon isoman ko mikhään pytinki, mitä sie koskhaan olet nähnykhään”, praamas Kaupin Olli.
”Kunkas iso se sitte oli?” kysyi mies.
”Se oli niin iso, ette ko lehmä ovensuussa härki, se jo kantoi, ko navetan toisheen päähään pääsi. Se oon se issoin navetta, minkä mie olen rakentannu, ja se oon valettelematon tosi.”
”Jaa”, sannoo suomen mies, ”iso oli navetta, kovin oli iso. Mutta mie olen rakentannu vielä isoman pytingin.”
”Minkälainen pytinki se sitte makka oli?”, kyssyy Olli.
”No, se oli semmoinen asumahuonet, jonka mie pykäsin”, muistelee mies. ”Mie olin sitä jouluin aikhoin rakentamassa, ja siinä ko minulta harjan päältä putos kirvheestä terä, se se ei tullu maahaan ennen ko juhaneksena, ja silloin oli pääskynen keriny tekemhään sen kirvheen silmhään pesän. Se oon se issoin pytinki, minkä mie olen pykäny, ja mie en valettele koskhaan, sen sie saatat kyssyyt vaikka keneltä!”
Ei tohtinu Kaupin Olli semmoista pykimiestä ottaat ittelensä työmieheksi, ja niin se kaikkiin seppiin pykimies lähtiki heti sen jälkhiin Amerikkhaan.
* Aikamatka vanhoitten kainulaisten tykö. Koonnut Eija Söderholm. 2009. (pdf)
1 kommentti:
Kveenien tarinoita on ollut blogissa aikaisemminkin.
Venäjän keisari ja savolaiset
Lähetä kommentti