Geopolitiikan väline Fornjótr

Vanhan islantilaisen Orkneylaisten saagan (suom. Antti Tuuri, Otava 2008) avaussanoissa esitellään muinainen kveenien ja suomalaisten kuningas Fornjótr, joka on jäänyt kollegaansa Faravidia tuntemattomammaksi ja tutkimattomammaksi. Kveenien kuningas Faravidista saagat kertoivat, että hän liittoutui ruotsalaisten kanssa yhteiseen taisteluun idän (karjalaisia) joukkoja vastaan. Aikoinaan on katsottu paremmaksi historiapolitiikaksi nostaa esiin idän sotatantereiden sankari.

Saagan jälkisanoissa Antti Tuuri mainitsee, että Fornjótrista on kirjoitettu vähän. Eivät saagat paljoa hänestä kerro, mutteivat Faravidistakaan. Fornjótrin teoista ainakaan Orkneylaisten saaga kerro mitään, hänen jälkeläisensä Nórr ja Górr taistelevat ja valloittavat Suomesta katsoen lännessä, Nórr perustaa Norjan ja Górrista juontuvat Brittein saarten kuningassuvut.

Mitä Fornjótrista sitten kerrotaan? Siteerataan saagan neljä ensimmäistä riviä:

Fornjótr oli kuninkaan nimi, hän hallitsi maita, joita kutsutaan Suomeksi ja Kveenienmaaksi. Ne maat ovat idässä Pohjanlahden pohjukasta Gandvikiin [Kantalahteen], jota me kutsumme Helsingjabotniksi.

Tätä seuraa sukupolvienluettelo, josta viidennestä löytyvät Nórr, Górr ja heidän siskonsa Gói.

Saagassa on tiheään sukuluetteloita. Niiden tarkoitus on lisätä mahtimiesten vaikuttavuutta. Menestyvällä miehellä on menestynyt suku. Nykyäänkinhän sukulinjat kuuluisuuksien kesken tehdään lehdissä hyvin selviksi.

Orkneylaisten saagan varsinainen tarina alkaa kadonneen Góin etsinnöistä. Veljet hajaantuvat omille teilleen. Nórr löytää Góin jo toisessa luvussa, kuningas Hrólfr Bjargilainen (hallitsi osaa Ylämaasta, Norjan Upplandia, Dofrarin (?) pohjoispuolta) oli napannut hänet kveenien luota. Nórr ja Hrólfr sopivat, että sovitukseksi ryöstöstä jälkimmäinen antaa kuningas Nórrille tyttärensä vaimoksi.

Górrkaan ei jää osattomaksi, vaan hänestä tulee saarten kuningas, kun veli on hallitsija mantereella nykyisen Trondheimin seuduilla.

Saaga jatkuu selvittäen neljänsadan vuoden jakson kaikenlaisia tappelusta ja kahakkaa kuninkaiden ja mahtimiesten kesken. Kaunokirjallista harrastustakaan ei unohdeta, syntyneet runot on kirjattu osaksi saagoja. Pääasiassa ollaan Orkneyn saarilla, siitä nimikin.

Sukuselvitykset toinen toisensa perään jatkuvat. Ja jatkuivat vielä saagojen valmistumisen jälkeenkin. Löytyypä Skotlannista edelleenkin turistien iloksi kokonainen linnan hallillinen muotokuvia kerran hallinneen kuninkaan (kuvitteellisia) esipolvia.

Mitä Fornjótriin tulee, niin vaikutelmaksi jää, että hänet sijoitetaan Suomen ja Kveenienmaan kuninkaaksi, jotta voitaisiin perustella orkneylaisten jälkipolvien oikeutus välissä olevien maiden valloitukseen.

Siis eräänlainen geopolitiikan väline.