[Tänään sarjakuva-arvio Taskarin teemanumerosta 19 Kaksoiselämää]
Tänä vuonna Taikaviitta on päässyt jo 40 vuoden ikään. Ankkamaailmassa ikä on varsin nuori, eikä sitä näytetä erityisemmin mainostetun. Joka tapauksessa hahmo syntyi vuonna 1969 italialaisen sarjakuvatoimittaja Elisa Pennan ideasta. Käsikirjoittajaksi löytyi Guido Martina ja piirtäjiksi italialaisia luottotekijöitä Romano Scarpaa myöten.
Taikaviitan 30-vuotistaivalta muistettiin 1999 taskukirjan erikoisnumerolla Viitan varjo, joka oli selkeästi juhlajulkaisuksi laadittu.
Vuoden ensimmäinen taskarin teemanumero (19) on kuitenkin omistettu Taikaviitalle, vaikka ilman synttärionnitteluja. Kaksoiselämään on koottu hahmon aikaisemmin useampaankin otteeseen julkaistut synty- ja kehitystarinat sekä aikaisemmin suomeksi näkemättömiä juttuja. Sisällysluettelon perusteella uutta näyttäisi olevan enemmistö, mutta kolme uusintana julkaistavaa tarinaa ovat niin pitkiä, että ne vievät yli puolet sivuista.
Viitan varjossa ja Kaksoiselämässä on yksi yhteinen tarina: Taikaviitan syntytarina Hahmonvaihdos. Taikaviitan luonteen kannalta keskeisempi on kuitenkin toinen, Martinan käsikirjoittama ja Scarpan piirtämä Taikaviitta iskee jälleen. Vasta tässä tarinassa hahmo asettuu myöhemmän luonteensa mukaiseen rooliin.
Kaksoiselämän esipuheen on kirjoittanut Aarno Malin. Hän keskittyy pohtimaan miksi Aku salaa olevansa Taikaviitta. Esipuheratkaisu vaikuttaa toimivalta, esittelihän Pekka Tuliara kymmenen vuotta sitten Viitan varjon esipuheessa hahmon historiallisen taustan ja vaiheet, ja uutta lisättävää niihin ei juurikaan ole tullut.
Kuten Kaksoiselämän takakannessakin kerrotaan, kiinnostavin aikaisemmin suomentamaton tarina on Martinan ja Massimo De Vitan Kaksosten salaisuus (1973). Tarinassa Taikaviitta ei pelastakaan Akua suuremmalta uurastamiselta, vaan päinvastoin. Taikaviitan ilkeyden ja kujeilevuuden laimentumisella on hintansa.
Viime aikoina julkaistuissa Taikaviitta-tarinoissa keskeinen juoniaines on useimmiten ollut pelko/uhka Taikaviitan oikean henkilöllisyyden paljastumisesta. Aihetta on pyöritelty niin monelta suunnalta, että siihen on jo kyllästynyt. Kaksoiselämän tarinoissa juonet on onneksi rakennettu toisin. Keskitytään kaksoiselämän viettämiseen ja pelot/uhat salaisen henkilöllisyyden paljastumisesta ovat sivuroolissa.
(julkaistu aikaisemmin Ankkalinnan Pamauksessa n:o 21 (vol.7:2))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti