Kielenhuoltajien tehtävä on maailmansivu ollut melkoisen takkuista. Suuri osa suosituksista ja vaatimuksistakin on jätetty ottamatta vaarin, ihmiset ovat puheenparsistaan itse päättäneet. Yksi unhoitettu suositus on 1920-luvulla automobiilille tarkoitettu autto.
Pienessä tietosanakirjassa (1925) kirjoitetaan ehdotusten mukaan: "automobiili (kreik. ja lat.), myös autto ja biili, voimavaunu. 4-pyöräinen kulkuneuvo, jota siihen sijoitettu voimakone..."
Oulussakin uutta suositusta käytettiin lehti-ilmoittelussa, mutta se pahalainen oli tullut vasta yhtiön perustamisen jälkeen: "Oulun Auto Oy:n autto lähtee..."
Ei jäänyt runsaampaan käyttöön tuossa firmassa. Vaunuakin käytettiin enempi.
Tampereella näkyy toimivan Autohuolto J. Autto, mutta autto on tässä tapauksessa sukunimi eikä yrityksen yli-innostus käyttää isoja alkukirjaimia.
Vanhoista ehdotuksista auton suomenkieliseksi nimeksi on pakinoitsijoiden ja viimeksi Aku Ankan ilmeikkään ilmaisun ansiosta jonkinlaiseen käyttöön jäänyt hyrysysy.
Taru Kolehmainen on Kotuksen Kieli-ikkunassa 2002 käsitellyt hyrysysyä. Sana on virolahtelaisen kauppias Abel Klamin ehdotus Suomettaren nimikilpailussa 1907. Klamin toinen ehdotus oli menolainen.
Pieni tietosanakirja erittelee henkilöauto malleja. Voituretti on avoinainen kaksipaikkainen, faëton avoinainen neli- tai kuusipaikkainen, kupee umpinainen kaksipaikkainen, limousine umpinainen neli- tai kuusipaikkainen auto. Lisäksi eritellään landoletti ja fenomobiili. Landoletti oli limousinen muuten kaltainen, mutta siinä oli lisäksi alaslaskettava takaosa.
Fenomobiililla ei nimestään huolimatta ollut suomalaisuuden kanssa mitään tekemistä. Pienen tietosanakirjan mukaan se oli kolmipyöräinen auto, jonka polttomoottori on sijoitettu etupyörän yläpuolelle.
Oulun Auto Oy:n autto oli Rainier 6, vuosimallia 1920. Kuormavaunu, jonka lavalla oli penkit matkustavaisia varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti