Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen - Anarchy in the UKK

Yks Kake julkaisi uudessa Katalagismi-runoblogin ensimmäisenä merkintänä katalogistisen runon kaikki Kekkosen saamat äänet vuoden 1956 presidentinvaaleissa. En malttanut olla Kakelle huomauttamatta, että hänen luetteloivassa runossaan olivat vain valitsijamiesten kolmannen kierroksen äänestyksen kuuluisat 151 kekkosta. Ensimmäisellä kierroksella Kekkonen sai 88 ja toisella 102 ääntä.

Marko Niemellä oli aiheellisempi kommentti runon käsitetaidehistoriallisesta kontekstista: J.O. Mallanderin äänitaiteellinen teos 1962.

Jan-Olof Mallander (s. 1944) on yksi 1960-luvun underground-liikkeen hahmoista. Vuonna 1968 hän julkaisi levyn Extended play (Eteenpäin! NG-97, 1968), joka sisälsi kaksi kappaletta. A-puolella oli mainittu 1962 ja B-puolen uralla 1968. Molemmat kappaleet pitävät sisällään äänitteen valitsijamiesten ääntenlaskijoista lukemassa annettuja ääniä.

Levystä otettiin vain pieni painos ja se on nykyisin suuri keräilyharvinaisuus. Kappale 1962 on saatavissa kokooma-cd:llä Arktinen hysteria - Suomi-avantgarden esipuutarhureita (Love LXCD635, 2001) ja Mallanderin koko musiikkituotannon sisältävällä More Time - Hits & Variations 1968-1970 (Anoema NOCD020, 2005).

1970-luvulle tultaessa Mallander jätti musiikin ja niitti mainetta valokuvaajana. Sittemmin hän siirtyi kuvataiteeseen. Urastaan hän sai Taiteen valtionpalkinnon 2003.

Mallanderin 1962:n (kultti)maineesta kertoo muun muassa 267 lattajjaa-levymerkin vuonna 2005 julkaisema tribuuttilevy Kekkonen - Anarchy in the UKK (LTJ-29, 2005, loppuunmyyty).

Levyllä reilut parikymmentä nuoren polven tekijää versioi Mallanderin teosta. Tekijöistä mainittakoon oululainen Toni Kandelin, joka on tainnut omaa 1962-kappalettaan pitää ohjelmistossaankin.

Yhden Kaken katalogistinen runo tuo kekkonen-mantraan ajankohtaisen ulottuvuuden. Kun Mallander sitoi ilmiön tiukasti aikaansa, 1960-lukuun, niin Kake etäännyttää sen mahdollisimman kauas historiaan, aina vuoteen 1956 saakka. Tuorein mantra vuodelta 1978 olisi ollut myös mahdollinen katalogistisen runon pohjana.

Jos tarkastellaan presidentinvalitsijamiesten ratkaisevia äänestyskierroksia, niin vuoden 1978 äänistä saataisiin pisin ja vuoden 1956 lyhyin kekkoslatikka. Kaken lyhyyden korostaminen viittaisi siihen, että tekijä haluaa korostaa Kekkosen valtakauden olleen vain yksi lyhyt ajanjakso maamme historiassa. Silloin oli silloin ja nyt on nyt.