Viime perjantaina Riikasta alkanut kolmikielinen runoajelu (luulesõit, dzejas brauciens) päättyi eilen Oulun Rauhalaan. Runoajelu on Suomen Viron-insituutin eri yhteistyötahojen kanssa järjestämä vuosittainen kiertue, nyt jo viidettä kertaa. Ajelun reitit vaihtelevat, tilaisuus oli ensimmäistä kertaa Oulussa.
Runopolvet soljuvat kieltä ymmärtämättömänkin korvissa, jonkin kielestä toiseen melkein samana kulkevat lainasanan sieltä täältä oli ymmärtävinään. Latvian [ri:k] ei ollutkaan valtio, vaan pääkaupunki Riika. Prag oli tutusti Praha. Viron armastuksineen oli tutumpaa.
Suomenlahden eteläpuolisten esitysten jälkeen vuoron saivat tätä iltaa varten paikalle kutsutut oululaiset Kari Sallamaa ja Paavo J. Heinonen. Sallamaa esitti runonsa sekä suomeksi että viroksi - Jaan Õispuu on kääntänyt kokoelman Tiibklaveri kaanele kirjutatud loits (Kirjastuskeskus 2009) tuolle kielelle.
Suomalaisista kiertuelaisista Riina Katajavuori kauhistui esiintymispaikkaansa Heinosen jälkeen. Vakavamielisemmät runot ottivat yleisönsä. Illan lopuksi Jyrki Kiiskinen luki sikermän tuoreesta kokoelmastaan Onnenpyörä (Tammi 2010).
Onnenpyörä on syntynyt vuoden 2009 aikana. Kiiskinen oli ottanut tehtäväkseen kirjoittaa runon joka päivä aina kuukauden ensimmäisen viikon ajan, sunnuntait pois lukien, koska se on lepopäivä. Näin syntyneet 6x12, 72 runoa muodostavat kokoelman.
Kirjoittamispäivineen esitetyt maalausten ja muiden kuvien innoittamat runot paljastivat miten vaikeaa edes itse laadittuja sääntöjä on kirjoittamisessa noudattaa. Elokuun 2009 toinen päivä oli sunnuntai, mutta tuonakin päivänä Kiiskinen oli runoillut, kokoelmaan asti.
Taiteessa säännöt on tehty rikottaviksi. Itse laaditutkin.
Etelänaapureista Viro on Oulussa esillä näinä päinä muutoinkin. Viron Suomen-instituutin Viro käy koulua -tapahtumassa Viroa ja erityisesti virolaista mediaa pidetään esillä Oulun kouluissa.
(kuvissa ylhäältä Jyrki Kiiskinen, Arvis Viguls, Ingmara Balode ja fs)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti