Haluaisin kuvitella, että olen markkinoinnin vaikeasti tavoitettavissa oleva. Kyseleväthän gallupin tekijät jatkuvasti, mitä aikakauslehtiä tilaan ja mitä (kaupallisia) radiokanavia kuuntelen. Kummatkaan eivät kuulu arkeen.
Mielikuvamarkkinoijat pääsevät kuin pääsevätkin kertomaan sanomaansa erilaisten jäsen- ja asiakaslehtien kautta. Eilen posteljooni kantoi kotiin Stora Enso Metsän Terve Metsä -lehden metsänomistajille.
Kantohinnat ja markkinatilannekatsaukset tuli tarkastettua ja lehden sisältöä muutenkin selailtua. Joukossa oli Simo Hanneliuksen kirjoittama juttu Maiseman kauneus perityy savannilta, joka otsikkonsa perusteella vaikutti sisältävän uutta tietoa historiasta.
"Savannien esi-isillemme ja evoluutiolle oli tärkeää ruokaa ja suojaisia lisääntymispaikkoja tarjoava elinympäristö. ... Ihmisen kehityksessä mieltymykset, hakeutuminen hedelmälliseen ympäristöön, jäivät geeneihimme."
Tarkemmassa luvussa jutun tarkoitus osoittautui kuitenkin toiseksi. Kaupunkilaismetsänomistajille tarjotaan mielikuvia nykyisten hakkuuraiskioiden katselemiseen toisin silmin.
Hakkuuaukiot siemenpuineen tai säästöpuuryhmineen Hanneliuksen kynänjäljessä muuttuvat muistumaksi varhaisesta geeniperimästämme, savannimaisemaksi. Tämä osoitetaan kauniin kuvin ja varmennukseksi vielä kuvatekstein. "Maisema muistuttaa savannimetsää."
Hannelius uskaltautuu jopa kritisoimaan vanhaa päätehakkuumallia. Vanha hoitosysteemi jätti "kuolleen, epämiellyttäväksi koetun maiseman". Uusi järjestelmä on siis suuri parannus.
Voi kaupunkilainen rauhassa metsänsä myydä. Metsäkoneet muuttavat lapsuudenmaisemat savanniksi!
Jos metsien hakkaamista tarkastelee ihmisille sopivien lisääntymispaikkojen kannalta, niin suosittelisin ettei hakattaisi. Yksinäinen siemenpuu tai pieni säästöpuuryhmä eivät vaikuta läheskään niin romanttisilta ja suojaisilta paikoilta kuin vanhojen, jykevien kuusien ympäröimä saniaislehto.
(kuva: Savannia Keniasta, Marc van Adrichem/Wikimedia Commons)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti