Palvellaan yleisöä. Tähän blogiin on tullut paljon lukijoita, jotka ovat etsineet lisätietoja entisen pääministerin Esko Ahon peliveloista. Juttuhan lähti liikkeelle Jorma J. Mattilan ja Marko Erolan kirjoittamasta Kasinokeisari - Pekka Salmen tarina (Helsinki-kirjat 2011) kirjasta.
Aikaisempi ammattipeluri ja nykyinen kasinonpitäjä Pekka Salmi kertoo teoksessa uransa varrella tapahtunutta niin Suomesta kuin maailmaltakin. Monacossa, Tukholmassa ja muissakin Euroopan metropoleissa aina Venäjää myöten Salmi on tavannut ja nähnyt monenlaista porukkaa.
Iltapäivälehtien lööppeihin muutamiksi päiviksi nostama Salmen muistelema peluri oli nykyinen Nokian johtaja Esko Aho.
Jo pääministeriaikoina Ahon pelivietistä puhuttiin. Siitä miten hän Mauri Pekkarisen kanssa saattoi kämpillä pikkutunneille saakka pitää tietovisaa, kilpailla politiikan triviatiedon tuntemuksesta. Aholla ja Pekkarisella oli noihin aikoihin yhteinen vuokra-asunto Helsingissä.
Alituista kilpailua ja periksiantamattomuutta pidettiin esillä myös Ahon presidenttikampanjassa. Hellittämätön mies kuvaa viljeltiin, ei anna periksi EU:n herroille.
Kasinokeisarissa valotetaan toisenlaista pelimiestä. Aho pelasi myös pokeria, samoin ominaisuuksin. Isoilla rahoilla.
Ahon poliittisen uran käännyttä laskuun vuoden 1995 eduskuntavaaleissa hänelle etsittiin koko puolueen voimin isopalkkaista "eläkevirkaa". Halonen ei nimittänytkään Suomen Pankkiin, ja muita sopivia virkoja ei näyttänyt avautuvan. Vasta Harvardin retken jälkeen avautui Sitran yliasiamiehen paikka, yksi silloisista suuripalkkaisimmista julkisen puolen tehtävistä.
Ahon uuden viran etsintää seurattiin tietenkin television ajankohtaisohjelmissa. Toimittajat tiesivät kansalle kertoa, että Aholla oli suuria velkoja. Siksikin virka olisi tarpeen. Katsoja tosin jäi ihmettelemään, eikö kahdella kohtalaisella kuukausipalkalla - kansanedustajan ja pankkivaltuuston jäsenen - niistä jollakin aikataululla olisi voinut selvitä?
Salmen muisteluksista selviää mistä velat tulivat. Pokeripöydässä.
Salmi on muisteluksissaan kohtelias. Rita Tainolalle hän kertoi Ruotsin kuninkaan kanssa samoissa piireissä ja paikoissa pyörineensä, että kohtuuttomaan pyöritykseen Kaarle Kustaa on joutunut.
Ahon pelivelkojen hän muistelee olleen "ystäville". Aho pelasi hellittämättömästi, ei osannut ajoissa lopettaa. Voiton tahto vei sippiin ja velkoihin.
Ja sitten Aho meinasi unohtaa maksaa pelivelkansa. Häntä piti "kovistella" rahojen saamiseksi.
Poliittisen historian kannalta Salmen entisen pääministerin yksityiselämästä tekemät paljastukset eivät ole merkityksettömiä. Täsmällisten ajanmääreiden puuttuessa tämä jää arvailujen varaan.
Esko Aho oli ensimmäinen pääministeri, jolle valtio palkkasi turvamiehet. Televisiossa Aho kertoi häntä uhkaillun, ja siksi järjestely on tarpeen. Toimittaja ja yleisö tuolloin ajatteli syyksi lamaa ja puolen miljoonan työttömän raivoa. Olisiko sittenkin syynä ollut kovisteleva Pärinä-Pekka Perintämies?
5 kommenttia:
Pekka Salmi jossain jutussa arveli, josko Ahon pelinhimo olisi ollut taitoja suurempaa. Tuota en pitäisi uutisoinnin arvoisena.
Katsokaas, herra sotatuomari, kun näen ässän, muistan, että Minua on vain yksi
kakkosesta muistan, että Minussa on kaksi osaa, hyvä ja paras
Kun näen kolmosen, ajattelen ettei ole lisäkseni muita.
Kun näen nelosen, tulevat mieleeni neljä hiihtäjää, Myllylä, Kirvesniemi, Isometsä ja se neljäs, mikälie nimeltään.
Kun näen viitosen, ajattelen että viis minä heistä veisaan!
Yhteensä heitä oli kymmenen; viisi ymmärtäväistä, joita puolue tuki, viisi tyhmää, joilta ovi suljettiin
jne.
Lopuksi: Jos mielestäsi tämä tarina on tosi, voit lyödä siitä Eskon kanssa veikkaa, panos vapaasti valittavissa!
Kiitos Riku kommentista. Tapio Rautavaaran ääni sopiikin hyvin näiden juttujen lähdearvon pohtimiseen :)
Todella herkullinen kirjoitus. Kun muistelee, mitä kirjallisuus kertoo pelureista, ei ekana tule mieleen antaa sellaiselle kaverille valtaa. Aho vielä vaikutti sellaiselta jukka puotilamaiselta perheenisältä. Hyvin toimi mielikuvan luonti. ja toi pelikorttibiisi on selkeä kirsikka tän stoorin päällä.
Sun pitäisi Reijo muuttaa tän blogin asetuksia niin, että sivulla näkisi rutkasti enemmän kuin kaksi postausta kerrallaan. Ikinä ei tuu klikattua niitä vanehmpia postauksia (tai no okei, mä klikkaan ne kyllä auki yleensä), mutta kun kirjoitat niin usein, niin tää sivusto uusi kasvonsa aivan liian nopeasti.
Ja sitten vielä sekin, että jos on joku kommenttiraita jossain, niin sen esiinkaivaminen on aikasta työlästä, kun olet ehtinyt kirjoittaa jo alkuperäisen postauksen päälle kaikenlaista.
Siis meinaan vaan sitä, että näiden tekstien taso on niin paljon yli kahden päivän uutisarvon, että ne ansaitsisivat pidemmän ajan etusivulla.
Kiitoksia Salusjärvelle kirsikasta, itse hetken ajattelin, pitäisikö keskiolutta sittenkin valtiovallan lantata.
Reijon teksteistä olen samaa mieltä, useampikin voisi näkyä kerralla, kyllä ne sen ansaitsevat. Ymmärrän senkin, ettei kyseessä ole äänestysasia.
Olisihan siinä puolensa, jos useampia etusivulle jättäisi. Sitä itsekin olen pohtinut, mutta graafinen ulkoasu on mielestäni kahdelle passeliksi muotoutunut.
Jos tuohon sivupalkkiin jotain sopivaa lisää keksisi, niin sitten -- teen tässä erilaisia kokeiluja.
Lähetä kommentti