Helsingin Sanomien nettisivuilla julkaistiin viikonloppuna luetteloita pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmista ja vähiten lainatuista kirjoista. Luettelot liittyivät juttuun kirjastoapurahoista, ikäänkuin taustaksi mielipiteen muodostukselle kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen samassa yhteydessä esittämiin kehitystarpeisiin.
Lyhyt netissä oleva juttu liittyy Kuukausiliitteen laajempaan selvitykseen, sitä en voi vielä kommentoida, koska liite Oulussa jaetaan maanantain postin yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on aloitettu kirjastoapurahojen jakoperusteiden uudistaminen.
Arhinmäen lausuman (ja myös omien havaintojen) perusteella 2000-luvun mittaan kirjastoapurahoista on tullut osa kirjallisen maailman palkitsemis- ja arvostamisjärjestelmää. Järjestelmä on luotu vuonna 1964 korvaamaan kirjailijoille kirjamyynnin pienenemisen menetyksiä kun monet lainaavat lukemistonsa kunnallisista kirjastoista. Rahat suunnattiin aktiivisille tekijöille, perikuntia ei haluttu näin tukea.
Ymmärtääkseni vuosituhannen vaihteeseen saakka kirjastoapurahoja saivat kaikki ehdot täyttäneet: kirjoja julkaisseet, joilla oli suunnitelma seuraavasta teoksesta - ja ovat julkaisseet edellisen apurahan saamisen jälkeen. Nyt viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana on apurahan saamiseen on lisätty muita kynnyksiä, joita ei hakijoille ole ääneen tai kirjallisesti ilmaistu.
Edelleen kuitenkin muihin apurahoihin verrattuna kirjastoapurahat jaetaan laajalle. Edelleen arviolta noin 60-70 prosenttia hakijoista saa avun, 1990-luvun lopulla se oli yli 90.
Toivottavasti ministeriön suunnitelmat ovat sellaisia, että pyritään takaisin aikaisempaan laajaan jakoon. Korvaus myynnin vähenemisestä ei voi sisältää arvoarvostelmia teosten sisältöön.
Olen päässyt mukaan Helsingin Sanomain (ainakin) netissä julkaisemiin luetteloihin. Pääkaupunkiseudun vähiten lainattuja kaunokirjailijoita olen. Vuonna 2009 julkaistuja Vasemmalla kädellä ja Istuutuu vilpittömästi kirjoja on 2010-11 molempia lainattu kaksi kertaa.
En aivan häntäpään viimeisiin kuitenkaan sijoitu. Luettelossa on monta teosta, jota ei ole lainattu kertaakaan. Mainittakoon sellaisen kirjoittajana, jotta otsikkoon tulisi vastaus, vaikka entinen kansanedustaja ja Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti