1970-luvulla ensimmäistä kertaa Tintin seikkailuja lukiessa olin hieman kateellinen virolaisille, koska heikäläinen oli päässyt mukaan sarjakuvaan. Vaikka Tinteissä on mukana yli kahdeksansataa tunnistettavaa hahmoa, niin yksikään niistä ei ole suomalainen.
Ensimmäisessä Otavan julkaisemassa Tintissä, Seikkailu Punaisella merellä (Otava 1970), kanteenkin mukaan päässyt Pjotr Pahk palveli sheikki Bab el Ehrin johtaman Khemedin ilmavoimissa. Tintti ampuu hänen koneensa alas, ja toiset palkkasoturit jättivät hänet oman onnensa nojaan, koska Pahk vastusti ihmisten surmaamista.
Virolaisen lentäjän sukunimeen liittyy sanaleikki, jonka myötä nimi vaihtelee runsaasti kielestä toiseen. Hergé alkujaan nimesi miehen Piotr Szutiksi, ja kun kapteeni Haddock nimeä tivaa, niin hän erehtyy kuulemaan että zut! Siitäkös riemu nousi.
Saksassa virolaisemme on Klap, Hollannissa Stíc, Espanjassa Pst ja englanniksi, kuten kuvassa yllä näkyy, Skut. Ja Jukka Kemppisen suomennoksessa siis Pahk. Pah!
Vaikka Pahk on ihan uskottavan kuuloinen virolainen sukunimi, niin sukulaiskielellämme hahmo alkujaan lienee ollut Peeter Sütt. Geni.com tietää useita tämän nimisiä ihmisiä, Peeter Sutt on myös facebookissa. Eesti Rahva Muuseumissa on kuva tämän nimisestä miehestä.
Kohtaaminen merellä ei jäänyt Tintin, Haddockin ja Pahkin viimeiseksi. Myöhemmin kolmikko tapasi matkalla Australiaan albumissa Lento 714 (Otava 1970, vuoden 2008 painoksessa loppuun lisättiin Sydneyyn). Pjotr Pahk oli siirtynyt siviili-ilmailun puolelle ja toimi miljardööri Laszlo Carreidasin yksityislentäjänä.
Sittemmin kateus on hälventynyt. Onhan tällä vuosituhannella selvinnyt, että Tintti seikkaili Olavinlinnassa ja Aino Ackté oli Bianca Castafioren esikuva.
2 kommenttia:
Tintti-kirjan salaperäinen tähti (tai mikä se nyt olikaan) vanhassa Suomennoksessa esiintyy Professori Matti Pohtija Helsingin yliopistosta, mutta taisi olla niin että kyseessä oli suomentajan tekemä lokalisaatio, koska kun joskus tulin tarkistaneeksi jonkun muun kielisestä albumista niin siinä sama hahmo olikin Tukholman yliopistosta jollain muulla nimellä. Tai mikä nyt mahtoi olla alkukielisessä versiossa?
Mutta tämähän olikin näköjään jo käsitelty toisaalla tässää blogissa.
Lähetä kommentti