Kesällä Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että voi kunpa jokaisella kunnalla olisi oma Särö. Porvoota onkin siunattu, itäisellä Uudellamaalla ilmestyy erinomainen kulttuurilehti. Loppukuusta ilmestyy uusi numero aiheenaan eurooppalainen taiteilijasielu. Hesarin kirjoittama tuli mieleen eilen, kun Heidi Rundgren toi luettavakseni ArsLiminka-lehden.
Vuonna 2011 vanhan kulttuuripitäjä Limingan taiteilijat perustivat seuran, ArsLiminka ry:n. Nyt siis seuralaiset ovat saaneet aikaiseksi ensimmäisen lehtensä. Liminkalaiset ovat saaneet oman särönsä, tosin kovin vilkkaasti ilmestyvästä lehdestä ei ole kyse kannen "2012-2013" numeroinnista päätellen. Mutta sisältö kertoo muunlaisesta aktiivisesta toiminnasta. Kirjoitusten perusteella kunnanisien ja kulttuuritoimen myönteinen siunaus tekemiselle on saatu.
Kesällä Yle Puheessa uusittiin Veikko Lavin haastattelu jostakin 1970-luvulta. Kesäöiden pitkillä ajomatkoilla oli mukava kuulla takavuosien kulttuuripersoonien heräävän henkiin vanhoissa nauhoituksissa. Veikko Lavin haastattelun olin kuullut tuoreeltaankin, 1970-luvulla automatkalla mummolaan.
Muistin haastattelun Veikko Lavin tekemästä ehdotuksesta. Laulaja-lauluntekijä olisi mielellään nähnyt, että Suomen jokaiseen kylään olisi perustettu viihdekuoro. Ne olisivat olleet vakioesiintyjiä paikallisissa tapahtumissa, ja onnekkaimmassa tapauksessa kylältä olisi löytynyt sanaseppo, joka olisi osannut paikallisia ajankohtaisia tapahtumia sanoittaa huumoripitoisiksi lauluiksi.
Kukin kulttuurialan toimija toivoisi oman alansa edistyvän ja saavan jalansijaa tavallisten ihmisten joukossa. Lehdessä toivotaan uusia lehtiä ja laulaja toivoi useamman innostuvan laulamisesta. 1970-luvulla ei syntynyt Leppälahden laulajia, mutta nyttemmin olemassa on Maaningan viihdekuoro. Eno on siinä mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti