Kuka onkaan tekijä, kun nimiösivulla tai artikkelin alla lukee Algoth Tietäväinen, Algot Untola, A. Rantala, Väinö Stenberg, Maiju Lassila, Irmari Rantamala, J. I. Vatanen, Liisa Vatanen, Antti Iisalo, Aino Kerpola, Liisan Antti, Tanssi-Antti, Sota-Antti, Johtaja tai jotakin muuta? Tätä pohtii Kaisa Kurikka väitöskirjassaan Algot Untola ja kirjoittava kone (Eetos 2013).
Kuka on tämä henkilö, joka tekee kirjoja kolmella nimimerkillä ja sanomalehtikirjoituksia yli neljälläkymmenellä eri nimellä?
Syntymässä tämä henkilö sai nimen Algoth Tietäväinen, mutta hän vaihtoi sen virallisesti Algot Untolaksi. Tekijä on ottanut oman nimensä haltuunsa, siitä on tullut hänen omien peliensä väline.
Osa nimimerkeistä oli suosittuja (Maiju Lassila), osa hämmentäviä (Irmari Rantamala) ja osa poliittisesti epäilyttäviä (Algot Untola). Osa nimimerkeistä (Liisa Vatanen) kirjoitti sellaisia teoksia etteivät ne kelvanneet kustantajille. Niihin voi tutustua SKS:n Maiju Lassilan käsikirjoitukset -kokoelmassa. Mielenkiintoinen on myös taannoin SKS:ssä tehty arkistoa määrittelevä nimimerkkivalinta.
Tekijä oli moniniminen. Hän oli eksessi-kone. Hän hyödynsi sepitteen voimaa laaja-alaisesti.
* Kaisa Kurikka. Algot Untola ja kirjoittava kone. Doria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti