Sarjakuva-aiheiden käsittely on alkukesästä jäänyt vähiin, suorastaan olemattomiin. Olen ollut pettynyt, taas kerran, markettien lehtipisteiden sarjakuvatarjontaan. Disneytuotantoa on laajasti tarjolla ja mangaa vaihtelevasti, mutta lähimarketit ei juuri muuta tarjoakaan.
Sama tilanne on talvellakin Oulussa, mutta pienissä kunnissa ja pikkukaupungeissa ei ole tarjolla erikoiskauppoja laajoine valikoimineen. Sarjakuvaharrastaminen on viitseliäisyyttä vaativaa, jos haluaa muutakin kuin ankkaa tai mangaa.
Viimeksi kaupassa käydessä päätin ostaa jonkin sarjakuvan, Puuha-Pete ja Barbie-kytkykauppapakettien joukossa ainoa jotenkin puhutteleva sarjis oli Mustanaamio.
Uuden lehden (14/2009) kannen ylänurkassa mainostettiin "Anna Janssonin seikkailu". Täytyy tunnustaa dekkaritietämyksen puute, vasta lisätietojen etsimisen jälkeen paljastui kyseessä olevan suosittu ruotsalainen rikoskirjailija (s. 1958), joka on nyt tehnyt käsikirjoituksen Mustanaamiolle.
Lehden päätarina Sattuman paljastamaa oli Anna Janssonin käsikirjoittama ja luottopiirtäjä Lindahlin käsialaa. Tarinassa 20. Mustanaamio auttaa keksimään penisilliinin. Erään homeen parantava vaikutus oli Bengalin viidakoissakin tuttu, Mustiksen äiti ja hänen jalkansa tulevat pelastetuksi uusimman tieteen ja perinteisen kansanviisauden yhteistyöllä.
Tarina alkaa kuin tuttu henkäys 1970-luvulta. On sadepäivä ja pääkalloluolan asukeilla ei ole mitään tekemistä. On sopiva hetki lukea menneiden Mustanaamioiden päiväkirjoja. Kuuntelijana on tällä kertaa vain Guran, 1970-luvun kasvattilapset Rex King ja Tomtom ja omat kaksoset Kit ja Heloise ovat jo maailmalla, puoliso Diana omissa töissään.
Muutoinkin tarina kulkee klassisen Mustisseikkailun kaavan mukaan, aikaisemman sukupolven Mustanaamio kirjoitetaan mukaan oikeisiin historian kulisseihin. 'Vaeltava aave ei koskaan kuole' myyttiä myös vaalitaan.
Anna Jansson on Fantominsa lukenut ja kunnioittaa kerrontaperinnettä.
Vanhoista tutuista ja toimivista, nuorisoa valistavista rakenteista on mukana myös tarinaa taustoittava artikkeli. Aukeaman jutussa esitellään penisilliinin keksijää Alexander Flemingiä (1881-1955). Lisäksi Mustis kertoo -palstalla valotettiin Hyvän merkin syntyä ja käyttötarkoituksia.
Janssonin käsikirjoittama päätarina ja sen ympärille tehty lehti tarjosi mukavan nostalgiamatkan. Näillä aineksilla lehdellä oli Suomessa 1980-luvulla lähes sadastuhannen levikki, noihin suuruuden päiviin kustantaja takaisin halannee. Seurataan, miten onnistuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti