Nykyisin täysi-ikäiseksi tuleminen on yksioikoinen asia. Väestökirjanpito on luotettavasti kirjannut syntymämme hetken ja määräajan kuluttua tulemme automaattisesti "aikuisiksi". Mutta miten ennen kirkonkirjojen pitoa? Miten silloin voitiin todistaa täysi-ikäisyys?
Robert Bartlettin teoksen Hirtetty mies (Gaudeamus 2006) yhdessä sivujuonteessa käsitellään täysi-ikäistymistä keskiajan Englannissa. Lokakuussa 1301 Sussexin sheriffi selvitti, joko Roger de Bavant olisi täysi-ikäinen. Rogerin isä oli kuollut aikaisemmin ja testamentannut maansa pojalleen kunhan tämä ensin saavuttaisi miehen iän.
Täysi-ikäisyydestä oli ilmeisesti epäselvyyttä, koska Rogerin piti pyytää virkavaltaa apuun. Sheriffi nimitti kaksitoista jäsenisen valamiehistön, joka selvitti asiaa. Kukin valamies antoi oman todistuksensa, joku vertasi Rogerin ikää omaan poikaansa, toinen muisteli hääpäiväänsä, joku muisteli isän kuolemaa jne. Valamiehien todistusten mukaan päädyttiin, että Roger de Bavant oli yli 21-vuotias ja siten oikeutettu hallitsemaan isänsä maita.
Keskiajalla ei siis papin, edes kastepapin sana riittänyt iän todisteeksi. Tarvittiin valamiehistöä asian toteamiseen.
Ruotsi-Suomen historiassa tunnetuin täysi-ikäiseksi julistamistapaus on Kaarle XII. Kaarlen isä kuoli huhtikuussa 1697 ja hän testamentissaan määräsi poikansa seuraajakseen kunnes tästä tulisi täysi-ikäinen. Väliajan hallitsisi holhoojahallitus, jonka jäsenet myös testamentissa määriteltiin.
Kun valtiopäivät kokoontuivat marraskuussa Kaarle XI:n hautajaisiin, ennaltasuunnittelemattomasti aateli sai päähänsä julistaa Kaarlen XII:n täysi-ikäiseksi. Alemmat säädyt suostuivat julistamiseen, joskin papisto empi suostumustaan.
Vain vuosikymmen aikaisemmin 1686 kirkkolakiin oli lisätty papistolle velvoite väestökirjanpidosta. Vuonna 1682 syntynyttä nuorta Kaarlea ei siihen siis vielä virallisesti syntyneeksi ehditty merkitä.
Valtiopäivät julistivat Kaarlen täysi-ikäiseksi viidentoista vuoden iästä huolimatta. Säädyt pääsivät eroon eripuraisesta holhoojahallituksesta, mikä lienee ollut julistamisen pääsyy. Jatkuva ja koko ajan täydentyvä väestökirjapitokin saatiin käyntiin ja kuntoon, mutta vasta Kaarlen käymien sotien jälkeen 1720-luvulla.
Sittemmin täysi-ikäiseksi ei ole voinut kalenteri-ikäänsä nuorempana tulla. Jotkut muutamat ja harvat ovat joissakin suhteissa (naimisiinmeno, ajokortti) erioikeuksia iästään huolimatta voineet saada.
(Kuvassa Kaarle XII vuonna 1706 David von Krafftin maalaamana)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti