Jos Jorge Luis Borges (1899-1986) vielä eläisi, hän täyttäisi tänään 110 vuotta. Juhlan kunniaksi hän saattaisi pyytää jotakuta lukemaan pätkän Tuhannen ja yhden yön tarinoista, ihan vain viihdytykseksi ja muistin tueksi. Sitten kirjailija saattaisi vaipua miettimään eri käännösten eroja ja sitä, mitä ne kertovat kääntäjistä.
Tuhat ja yksi yötä oli yksi teoksista, joka vaikutti suuresti Borgesin tuotantoon. Kirjailujen lisäksi Borges oli kääntäjä, ja kovin viehtynyt kääntämisen filosofiaan. Tuhannen ja yhden yön kääntäjistä (valikoijista, toimittajista) hän kirjoitti artikkelinkin.
Tänään olisi erinomaisen mainio päivä julkistaa uusi Borges suomennos Kuvitteellisten olentojen kirja (Teos 2009).
Tuhat ja yksi yötä on suomeksikin saatavilla monena eri laitoksena. Varhaisin on Valfrid Hedmanin Karistolle tekemä. Se julkaistiin 1922.
Samalla vuosikymmenellä teokseen tarttui myös J. A. Hollo. Hänen tulkintansa julkaisi WSOY vuodesta 1930 alkaen. Hollo antoi runo-osuuksien suomennoksen Elina Vaaran urakaksi.
1950-luvulle tultaessa oli uuden suomennoksen aika. Kaarlo Merikoski ajan hengen mukaan teki "nuorisolle mukaellun" suomennoksen, jonka Valistus julkaisi 1952. Valituksen kadottua kustantajakartalta Merikosken suomennosta on uusintajulkaissut Weilin&Göös.
Kaikista otettiin tasaisin väliajoin uusia, osin myös kieleltään uudistettuja painoksia. Mutta uuttakin suomennosta tuotettiin. WSOY julkaisi 1965 Hedwig Smolan valikoiman Eeva-Liisa Mannerin kääntämänä nimellä Tuhannenyhden yön satukirja.
Otavalla ei ollut omaa Tuhat ja yksi yötä -suomennosta kirjamarkkinoilla kilpailemassa. Veijo Meri korjasi puutteen, hänen valikoimansa ilmestyi 1975.
Näillä pärjättiin 1900-luku. Tarja Virtanen uudisti laajasti Hollon suomennosta 1991. 1980-luvulla Lasten keskus julkaisi yksittäisiä tarinoita (Kalastaja Abdallah, Taikahevonen) lastenkirjoina. Niihin suomennokset tekivät Anna-Maija Raittila ja Paula Karlsson.
Tuhannen ja yhden yön elävä julkaisutraditio on jatkunut. Uuden vuosituhannen alussa Basam Books julkaisi Jaakko Hämeen-Anttilan valikoiman Kuka murhasi kyttyräselän? (2001). Vuosina 2006-07 WSOY julkaisi kaksiosaisena äänikirjana Eeva-Liisa Mannerin suomennoksen.
Näissä on riittämin suomalaisille käännösteoreetikoille miettimistä. Olletikin eroja on myös Suomessa Borgesin hengessä pohdittu.
(Arthur Boyd Houghtonin (1836-1875) kuvassa sulttaani pyytää tuhannen ja yhden yön jälkeen anteeksi katalia aikomuksiaan tarinankertojavaimoltaan)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti